UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

artikkelitAineisto ja metodiTutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluillavuosina 2007 ja 2010. Haastateltavat valittiin lumipallomenetelmällä.Hoiva-alan sijainti julkisen,yksityisen ja kolmannen sektorin välimaastossa pyrittiinhuomioimaan siten, että haastateltiin erisektoreiden asiantuntijoita.Haastattelut jakautuivat kahteen osioon. Ensimmäisenosion tarkoituksena oli muodostaa kuvahoivayritysten innovaatioympäristöstä Itä-Suomenmaaseutualueilla. Aineisto kerättiin 11 teemahaastattelunja yhden fokusryhmähaastattelun avulla(liite 1.). Haastatellut olivat elinkeinojen ja innovaatioympäristönkehittämisen asiantuntijoita.Toisessa osiossa perehdyttiin hoiva-alan yhteisyrityksenkehittymiseen ja syntyyn. Tapaustutkimuksenaihe, hoiva-alan yritysverkosto, valittiinensimmäisen osion haastatteluissa esiin nousseideninnovaatioiden joukosta. Sen koettiin kuvaavanhyvin haasteiden monitasoisuutta sosiaali- ja terveysalallaja toisaalta niitä mahdollisuuksia, joitamaaseudun uudet palvelut voivat yrityksille tarjota.Verkosto koostuu kahdeksasta hoiva-alan yrityksestä,joiden henkilökunnan määrä vaihteleeyhdestä kahteenkymmeneen. Yhteisyrityksenomistajayritykset ovat itsenäisiä alan palveluntuottajia,jotka tuottavat hoiva- ja asumispalveluja.vanhuksille, kehitysvammaisille, mielenterveysongelmaisilleja nuorille. Palveluja myydään lähinnäkunnille, mutta joissain yrityksissä on myös markkinoillesuoraan myytäviä palveluja (kotipalvelu).Omistajayritykset sijaitsivat alun perin Itä-Suomessasekä kaupungeissa että harvaan asutullamaaseudulla, mutta viime vuosina toiminta on levinnytmyös Keski-Suomeen.Toisessa osiossa haastateltiin neljää sosiaali- jaterveysalan asiantuntijaa, jotka olivat osallistuneetyritysverkoston kehittämiseen sekä neljää verkostonyrittäjää (liite 1.). Haastattelujenavulla selvitettiin,mitkä tekijät vaikuttivat yritysverkoston syntymiseenja kehittymiseen yhteisyritykseksi sekäprosessin onnistumiseen.Haastattelut äänitettiin ja vastaukset kirjoitettiin(osittain sanasta sanaan, mutta pääasiassa asiasisällönmukaan) ja ryhmiteltiin asiakokonaisuuksiksi.Fokusryhmähaastattelussa hyödynnettiintehtyjä haastatteluja muodostamalla niissä esiintulleista mielipiteistä provosoivia väitteitä keskustelunvirikkeeksi.Tapaustutkimuksen kohteena oleva yritys onhoivayrittäjyyden kehittäjien kannalta hyvänä pidettyesimerkki ja monille haastatelluista meriitti.Tämä pyrittiin ottamaan aineiston tulkinnassahuomioon.Hoivayrittäjien yhteisyritysLähtökohta ja yhteistyön kehittyminenHoivayritysten innovaatiotoiminta on haastateltujenmukaan 1 painottunut laadun varmistamiseenja joskus myös tuoteinnovaatioihin. Koska kunnillaon keskeinen asema palvelujen ostajana, kehittämistoimenpiteilläon pyritty lisäämään yritystenuskottavuutta ja kilpailukykyä julkisissa kilpailutuksissa.Yhä suuremmaksi haasteeksi on noussutkilpailu isompien toimijoiden kanssa.Hoivayritysten kannalta kuntien ostopalvelusopimuksettehdään usein liian lyhytkestoisiksi suhteessainvestointien suuruuteen, sillä toiminnanaloittaminen voi vaatia esimerkiksi hoivakodin rakennuttamista.Lisäksi sopimuksia saatetaanmuuttaa nopeasti kuntien lähtökohdista käsin. Jotkutyrittäjät kokevat, että he toimivat avoimestikuntaan päin, mutta tieto ei liiku kunnasta yrittäjälle.Tilanne on johtanut pienissä yrityksissä epävarmuuteen.Tämä taas voi vaikuttaa toiminnanlaatuun ja estää sen pitkäjänteisen kehittämisen.Asiakkaiden kannalta jatkuvat palveluntuottajienmuutokset eivät ole hyväksi.Istumme samassa kirkkoveneessä ja soudamme eri suuntaan.Asiakkaan pitäisi olla peräsimessä. (Verkostoyrityksen jäsen.)Kunnat eivät aina uskalla sitoutua yrityksiinpitkäksi aikaa, koska niiden oma taloudellinen tilanneon huono. Joskus kunnat ostavat yrityksiltäpalveluita vain niissä tilanteissa, kun eivät itse pystytuottamaan niitä. Motiivina voi olla kunnanomien työpaikkojen varjelu. Kilpailulainsäädännönosaamisessa on ollut puutteita sekä kunnissa1 Jos ei toisin mainita, perustuvat seuraavan tekstin päätelmäthaastateltavien lausumiin.että yrityksissä. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa,kilpailuttaminen voi johtaa myös väärin laskettuihinhintoihin.Pienet yritykset kokevat olevansa kuntien armoilla.Neuvotteluissa naisvaltaisen hoiva-alan pieniyritys on lähtökohtaisesti eri asemassa kuin isotyritykset, jotka toimivat usein markkinalähtöisemmin.Kilpailutustilanteessa kuntien on vaikeaa ottaakantaa paikallisuuden tuoman kokemuksen jaluotettavuuden puolesta ja hinnan merkitys korostuu.Hintakilpailu on hoivapalveluiden kohdallatäysin riittämätön kriteeri valittaessa palvelun tarjoajaa.Tämä pätee kaupungeissa, mutta sitäkinsuuremmassa määrin maaseudulla, jossa lisäongelmiatuovat pitkät matkat.Näissä olosuhteissa joukko Itä-Suomessa toimiviahoivayrittäjiä perusti vuonna 2007 osakeyhtiömallisenyhteisyrityksen. Hoivayrittäjien alueellinenyhteisyritys on tiettävästi ensimmäinen laatuaanSuomessa. Muilla toimialoilla vastaavatyritysverkostot ovat yleisiä.Yhteisyrityksen perustamiseen johtivat seuraavatyrittäjien haasteet:• Kuinka olla uskottava neuvottelukumppani kuntien kanssa?• Kuinka estää markkinoiden menettäminen isoille kansallisille taikansainvälisille yrityksille?• Kuinka helpotettaisiin oheispalvelujen hankkimista yrityksille,esimerkiksi koulutusta?Taustalla oli yrittäjien aiempi yhteistyö. Alueellatoimivat noin 20 hoivayrittäjää perustivat vuonna2002 ensimmäisten joukossa Suomessa alueellisenSuomen terveys- ja sosiaalialan yrittäjien yhdistyksen(Teso ry.), joka kuuluu Suomen Yrittäjiintoimialajärjestönä. Se kokoaa yhteen alan yrittäjiäsekä pyrkii vaikuttamaan muun muassa yritystentoimintaan liittyvään lainsäädäntöön. Alueellinenyhdistys syntyi yritysten omista tarpeista, kauppajateollisuusministeriön (KTM) valtakunnallisenprojektin yhteydessä. Yhdistyksessä toteutettiinyrittäjien keskinäistä mentorointia, työnohjausta,koulutusta, kehittämishankkeita ja se loi yrittäjillekeskustelufoorumin, jossa oli luonnollista etsiä ratkaisujayritysten yhteisiin ongelmiin (vrt. edellisessäluvussa kuvattu kehittämisrengas). Tarve verkostoyrityksenperustamiseen todettiin näissä keskusteluissa.Ideana oli perustaa yritysten yhteinen yritys, jokatuottaisi niille tukipalveluja, jolloin aikaa vapautuisiasiakastyön kehittämiseen. Muina hyötyinäkatsottiin olevan toiminnan näkyvyyden lisääntyminenja neuvotteluvoiman saaminen kuntiinnähden. Kuntien on helpompaa neuvotella yhdensuuren yrityksen kanssa, jolla on mahdollisuus toimittaamonia erilaisia palveluita, kuin erikseenmonen pienen yrityksen kanssa. Yhteisyritys helpottaamyös yritysten välistä työnjakoa ja tarjoaaapua keskinäisen kumppanuuden kautta. Tärkeänätavoitteena oli yritysten kasvu. Myöhemmin onpainottunut myös yhteisyrityksen oman, yrittäjienerilaista osaamista yhdistävän palvelutuotannonkäynnistäminen.Paikalliset yrittäjät kokivat olleensa synnyttämässävastavoimaa ulkopuolelta tulevalle kilpailulle.Samalla nähtiin paikallisuus voimavarana.Mää luulen, että tää on niinku vastaisku, että kyllä täällä maakunnassakinosataan näitä asioita – – Miksei myö voia tehäsitä ite. Tänne tulee monikansallisia ketjuja tekemään sitä…ehkä se on sellaista kasvotonta – – Ehkä se yrittäjä on sittenlähempänä.. et sillä on tavallaan sielu siellä paikalla. (Verkostoyrityksenjäsen.)Iso asiahan siellä oli tietysti tää koko palvelurakennemuutos,siirrytään isompiin yksikköihin jos puhutaan niinku hankintayksiköistä.Kilpailutetaan ja siinä on pienet toimijat aikaheikoilla, ei pysty, sanotaan nyt ees siihen voluumiin vastaamaan,mitä kilpailutettaessa odotetaan. Ja toisaalta ei pystyhaastamaan isoja valtakunnallisia toimijoita enää, jäädäänjalkoihin. (Verkostoyrityksen jäsen.)Yrityksen syntyminen vaati henkilön, joka toimialoitteentekijänä. Alueella pioneerityötä tehneenyrityksen toimitusjohtaja teki vuonna 2006ehdotuksen yhteisyrityksestä yhdistyksen hallituksenkokouksessa. Merkittävimpiä toimijoita hänenlisäkseen olivat muutamat muut verkostoa synnyttämässäolleet yrittäjät, jotka jakoivat idean ja aktivoivatmuita. Yritysverkoston kaikki jäsenet olivathyvin sitoutuneita verkostoon.Verkostoa muodostettaessa oli ajatuksena, ettäse kattaa eri toimialat. Yritykset löytyivät Teso ry:njoukosta. Käytännössä toimittiin niin, että kon-38 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201039