UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

kohtaamisetIlkka Luoto, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskusIlmastonmuutos ja sopeutuminenpuhuttivat KarstulassaMaaseutututkijatapaaminen järjestettiinelokuun lopulla 19. kerran. Tällä kertaakokoonnuttiin 5000 asukkaanKarstulassa, Keski-Suomessa. Tapaamisenfyysisenä ja henkisenä – jossakin määrin myöshengellisenä – tukikohtana toimi Karstulan EvankelinenOpisto. Tapaamiseen oli ilmoittautunut noin90 maaseutuasiantuntijaa useista eri instituutioista.Maaseudun uusi aika ‐yhdistyksen puheenjohtajaTuija Mononen ja varapuheenjohtaja AnttiSaartenoja avasivat tapahtuman: päivien teemaksijulistettiin maaseudun sopeutuminen. Maaseutuon muutoksen kourissa. Niin hallinnolliset rajat,palvelurakenteet, elämänarvot kuin -tyylitkin ovatmuuttuneet viime vuosina nopeasti. Pääkaupunkiseudultakäsin katsottuna haja-asutusalueita värittävätnegatiiviset uutiset: työpaikat katoavat syvenevänglobalisaation myötä ja kouluammuskelujenkaltaiset, hyvin valitettavat tapahtumathorjuttavat perusturvallisuuden tunnetta.Tummien sävyjen vastapainoksi Mononen jaSaartenoja esittelivät positiivisia menestystarinoita.Esimerkiksi Sallan salomailla tehdään maanparasta ruisleipää (Kursulainen Oy), Juvasta puuhataanennakkoluulottomasti Euroopan tryffelikeskustaja Karvialla valmistetaan pintaturpeestahuopa- ja levytuotteita (Konto Oy). Näissä esimerkeissäyritykset kulkevat etujoukoissa. Sisukkaatja tulevaisuuteen uskovat yrittäjät ovat hyödyntäneetmaaseudun luonnonvaroja, joita voidaanjalostaa menestystuotteiksi. Toisaalta on siissopeuduttava muuttuviin rakenteisiin, mutta samallatulisi olla innovatiivisuutta ja uskoa maaseuduntarjoamiin varantoihin ja mahdollisuuksiin.Tiiviin kylän haasteitaTorstaipäivän kutsuesitelmästä vastasi professoriRauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta. OtsikollaTiiviin kylän haaste – vältteleekö maaseutu ilmastovastuuta?Sairinen ilmoitti haastavansa maaseudun tutkijatja kehittäjät kaupunkitutkimuksen, ympäristöpolitiikanja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmalla. Sairisenmukaan hälytyskellot soivat äänekkäästi: ilmastonmuutoson viimeisten tietojen mukaan arvioituanopeampaa. Koska ilmastonmuutosta hidastavia toimenpiteitätarvitaan myös maaseudulla, tulisi muutosvastarinnansijaan etsiä positiivisia ratkaisuja, joidenavulla ongelmaan voidaan tarttua.Puulämmitys ja kompostointi eivät riitä vastaukseksiilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa,vaan tulisi keskittyä perustavampaan ongelmaaneli yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen. Tyypillisestihajanaisella yhdyskuntarakenteella tarkoitetaantoimijoiden välistä suurta etäisyyttä, mikä onseurausta yleisen asumisväljyyden kasvusta, palveluyksikkökokojenja ‐alueiden sekä työssäkäyntialueidenlaajentumisesta ja kuntien välisestä kilpailustaveronmaksajista. Asiaa ei yhtään helpotase, että kaupunkien ympäryskunnat kaavoittavatmielellään edullista tonttimaata kaupan tarpeisiin.Vastaukseksi näihin ongelmiin Sairinen esittääeheyttävää yhdyskuntasuunnittelua. Ideana on täydentääja eheyttää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.Tällä tarkoitetaan käytännössä sekätiivistämistä että jo olemassa olevan rakenteen jatkamista.Laadukkaasti toteutettuna eheyttäminenhuomioi aidosti myös paikalliset tarpeet, palveluidensaatavuuden sekä toimivat liikenneyhteydet.Käytettävien ratkaisujen yksityiskohdat riippuvatsiitä, tarkastellaanko kaupunkien läheistä maaseutua,ydinmaaseutua vai harvaan asuttua maaseutua.Eheyttävän suunnittelun kannalta haastavimpiakohteita ovat kaupunkien lähialueet. Harvaanasutuilla alueilla ja kylissä, joissa on vielä palveluja,myös liikennemäärät ovat hyvin alhaisia. Sairinenarvelee, että valtaosa hiilidioksidipäästöistä aiheutuukeskiluokan elintottumuksista: kakkosasumisestaja ylipäätään liikkuvasta elämäntavasta suurempienkaupunkien vaikutusalueilla.Löytyykö maaseutukylissä riittävää halua ilmastonmuutoksenvastaiseen maankäytön suunnitteluunja ekologisiin elintapamuutoksiin? Yhdyskuntarakenteentiivistämisen lisäksi ilmastonmuutostavoidaan vastustaa uusiutuvaan energiaanperustuvilla ratkaisuilla, energian säästöllä, hiilinielujenvahvistamisella, yhteiskunnan ohjaustoimillaja ekotehokkaalla suunnittelulla. Kaikki ekotehokkaaltavaikuttava ei aina kuitenkaan ole sitä.Esimerkiksi viimeisimpien tutkimuksien mukaanetätyö itse asiassa lisää autolla liikkumista, eikäsuinkaan vähennä sitä.Kyyjärven Esso ja sen kuuluisajassoVaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki teroittiSairisen esitelmää käsittelevässä kommenttipuheenvuorossaan,ettei ole vain yhtä ja samaa maaseutua,vaan se näyttäytyy erikokoisina ja kulttuurisestiainutkertaisina paikallisyhteisöinä. Maaseudun monimuotoisuuteenovat vaikuttaneet asutushistoriallisettekijät ja metsäteollisuus. Jos yhdyskuntieneheyttämistä tehdään vain tietynlaisten yhteisöjennäkökulmasta, aiheutetaan haittaa maaseudun monimuotoisuudelle.Katajamäen näkemyksen mukaansuomalainen hyvinvointivaltio on muuttunutkilpailuvaltioksi. Vallalla näyttäisi olevan suuruudenideologia, jota voidaan kutsua myös ”eliitin maantieteeksi”.Se näkee mieluusti yhdyskuntarakenteenmuodostuvan harvoista ja tiivisti rakentuvista keskusalueista.Vastakohtana ”eliitin maantieteelle” on”kansalaisten maantiede”, missä elämän realiteetit jaarjen käytännöt asettuvat etusijalle.On kohtuutonta ajatella, että ekologinen elämäntapaonnistuu vain Helsingin Töölössä, eikä sitenolisi ollenkaan mahdollista Alajärven Kuolemankylässä. ”Syyllistetäänkö tässä nyt sitä aikamiespoikaa,joka käy silloin tällöin autollaan pelaamassaKyyjärven Esson kuuluisaa jassoa”, Katajamäki kysyy.”Tekeekö hän suoranaisen ympäristörikoksen,kun ei mene sinne raitiovaunulla?”Katajamäen mukaan kansalaisten maantieteenei tarvitse kuitenkaan olla ristiriidassa ilmastonmuutoksenehkäisyn kanssa. Ekotehokkaita ratkaisujavoidaan rakentaa paikallisyhteisöjen omastanäkökulmasta käsin, yhteisöjen ehdoilla. Yhdyskuntarakennettavoidaan maaseudulla pohtia erityisestiraideliikenteen näkökulmasta. Maaseudullesopii hyvin monelta osin tiivismuotoinen nauhamainenrakenne, jossa pääosa liikenteestä voi perustuaraideyhteyksien varaan.Kehittäjiä vai kesyttäjiä?Työskentely jatkui työryhmissä ja perjantaina kuulimmemyös työryhmien yhteenvedot, minkä jälkeeneteen astuivat paikalle kutsutut panelistit.Sami Tantarimäen ohjastama paneelikeskustelu eiollut tutkimuksen näkökulmasta ainakaan sisällöltäänliian korkealentoinen, mutta pureutui ilahduttavansuoraviivaisesti maaseudun kehittämisenolennaisiin teemoihin.Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen provosoitutkijayhteisöä toteamalla, ettei kukaan luemaaseutua käsitteleviä tutkimuksia. Samaan hengenvetoonhän kehui kuitenkin erästä ansiokasta tutkimusta.Todennäköisesti Muukkonen siis lukee ainakinvalikoiden maaseutua koskevaa tutkimuskirjallisuutta.Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen olihuolestunut maaseudun mediakuvasta, joka perustuuliiaksi itkuvirsiin ja puolustuspuheenvuoroihin. Hermunentykitti, että viimeaikoina maaseutuasioihinyhdistettävät mediakasvot ovat antaneet maaseudusta78 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201079