UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

artikkelitsultti teki peruskartoituksen yrityksistä ja varmisti,että ne ovat tosissaan mukana. Samalla kartoitettiin,mitä yritykset odottavat verkostolta. Yhteisyritysaloitti oman palvelutuotantonsa yhtiön nimissäja sille valittiin toimitusjohtaja vuonna 2008.Yhteistyön onnistumisen edellytyksiäYhteistyön synnyssä ja sen menestyksessä oli olennaista,että yrittäjien vapaaehtoinen kumppanuusverkostooli ehtinyt toimia jo vuosia ennen yrityksenperustamista, mikä oli synnyttänyt keskinäistäluottamusta yrittäjien välille. Koska ongelmanmäärittely tehtiin verkostossa, oli luonnollista, ettätyö jatkui verkostomaisesti.Ongelman määrittelyyn ja ratkaisuihin osallistuiyrittäjien lisäksi monia toimijoita. Näistä tärkeimpiäolivat Työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus)sekä lääninhallitus. Tuen saaminen ei ollut itsestäänselvää, sillä yksittäisen yrityksen saaman tuenmäärää voidaan pitää myös liian suurena. Merkittäväksiosoittautuivat TE-keskuksen ostamat koulutus-ja konsultointipalvelut. Konsultti toi kokemustaantoiselta toimialalta, jossa hän oli ollutmukana vastaavan verkoston synnyttämisessä.2002 oli palveluesimieskurssi TE-keskuksessa. Lähettiin silloinHelenan [TE-keskuksen virkamies, nimi keksitty] kanssa miettimään,että olisiko näistä verkostoista yksi apuväline. Oli kurssinkertauspäivä ja siellä Helena pyysi puhumaan verkostoistaja näytin ihan ideana, miten verkostot toimii – –. (Kehittämiskonsultti.)Oikean henkilön palkkaaminen verkoston tueksijäntevöitti prosessin etenemistä, sillä yrittäjienaika ei riittänyt perusteelliseen kehittämistyöhön.Oli myös olennaista, että konsultti oli yrittäjilletuttu aikaisemmista koulutuksista ja että hänenpalkkaamiseensa saatiin määräaikaisesti julkista tukea.Konsultti ammensi ajatuksia kirjallisuudestaja esimerkiksi KTM:n verkostomalleista. Hän pystyisoveltamaan niitä yritysten toimintaympäristössä,koska tunsi yritysten tilanteen hyvin. Muitaasiantuntijoita prosessissa olivat ammattikorkeakoulunopettajat, joiden kanssa yrityksillä oli yhteisiähankkeita ja koulutuksia, joissa yrittäjät loivatkeskinäisen oppimisen kulttuuria.Verkoston perustamiseen kytkeytyi alueen kansanedustajiaja muita yhteistyötahoja, joihin luotiinkontakti alan messuilla ja alueellisen osaamiskeskuksenjärjestämällä verkostofoorumilla. Kuntienyritysneuvojia ei koettu hyödyllisiksiyhteistyötahoiksi.Ei sieltä ole viittinyt edes kysyä – – ei vielä osata nähdä tätäelinkeinoelämän kannalta… Tää ei oo vaan sellasta akkojenpuuhastelua – – Sitä ei vielä mielletä sellaseks yritystoiminnaks– – siis on iso asennetyö vielä tehtävä. (Verkostoyrityksenjäsen.)Tärkeimpänä kansallisen tason kehittämiskumppaninayritykset mainitsivat kauppa- ja teollisuusministeriön,ei alan omaa ministeriötä, sosiaali-ja terveysministeriötä. Tämä kertoo osaltaanalan nopeasta muutoksesta ja erilaisista asenteistahoivayrittäjyyttä kohtaan. Vaikka yrittäjät kokevat,että valtakunnan tason linjaukset hyvinvointialaninnovaatioiden tukemiseen eivät näy yrittäjän arjessa,ne vaikuttivat välillisesti aluetason toimintaanmuun muassa rahallisena tukena.Verkostomaista yrittäjyyttä on perusteltu aluetaloudellisinsyin. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintovirastonylijohtaja on esittänyt ”palvelutuotannonvoittojen olevan karkaamassa ulkomaalaistensijoittajien taskuun”, kun taas ”pientenhoivayritysten arvo on kodinomaisuudessa ja maakunnallisessatietämyksessä ja tuntemuksessa.” Tähänhän toivoi ”pienten yritysten yhteenliittymiäsuuruuden ekonomiaa ja isoja kansainvälisiä yrityksiävastaan.” (Silmäri 2010.)Tärkeää prosessin onnistumiselle oli yrittäjienkoulutus, työkokemus ja oma aktiivinen tiedonhankinta.Yrittäjät etsivät jatkuvasti tietoa eri lähteistäja kansallisen tason verkostoista. Koska verkostomallion alalla uusi, jouduttiin ennemminkinopettamaan muita kun saamaan muualta neuvoja.Kyllähän sitä tietoa on, jos sitä hakee. Jos jää paikalleen junnaamaan,niin siihen jää. (Verkostoyrityksen jäsen.)Verkoston muodostaminen vaati tarkkaa harkintaa.Alalla on paljon toimijoita, joille olisi verkottumisestahyötyä, mutta jotka eivät pysty siihenkeskinäisen kilpailun ja epäluottamuksen takia.Joillakin yrittäjillä oli kokemusta aikaisemmistaverkostoitumisprojekteista, jotka kaatuivat tiedottamisenpuutteisiin.Tää ei oo helppo juttu. Näitä olis jo vaikka kuinka paljon, jostää olis helppoa. (Kehittämiskonsultti.)Osakeyhtiön perustamisen jälkeen tehtiin osakassopimus,johon kirjoitettiin osakkaiden velvoitteetja oikeudet sekä yrityksen liiketoimintasuunnitelma.Pelisääntöjen tarkkaa määrittelyä pidettiintärkeänä ja sitä, että niiden rikkomisesta on osakassopimuksessasanktio. Avoin tiedottaminen kaikillekoettiin myös tärkeäksi. Perustamisen jälkeen yrityson laajentunut uusille maantieteellisille alueille.Vaikka verkostossa syntyneitä ideoita on sovellettu,osa ajatuksista odottaa vielä toteutumistaan.Vaikka tämmönen aika ylevä verkostoyritysajattelu oli siinäTaulukko 1. Yritysverkoston menestystekijätYritysten valmiudetToimintaympäristöntarjoamatmahdollisuudetmukana, niin kyl siinä niinku on tullu vahvasti myös tämmönenperinteisempi, et ollaan osakkaina siinä mukana jahallitustyöskentelyn kautta tuodaan sitä osaamista siihen, etehkä tällasia synergisia juttuja ,mitä haettiin alun perin kanssaniin ne on jääneet vielä vähän odottamaan, mut varmaan jossainvaiheessa niitä rupee tulemaan. (Verkostoyrityksen jäsen.)Verkoston jäsenille on yhä tärkeää sen kauttasaatava vertaistuki.Kun kokeneet yrittäjät kokoontuu säännöllisesti niin siinä jaetaannäkökulmia ja tiedollisia asioita ja tietysti hyöty tulee tämmöisestävertaistuesta...varmasti tukee näiden verkostoyrittäjienomaa jaksamista osaltaan. (Verkostoyrityksen jäsen.)• yrittäjät olivat hyvin kouluttautuneita ja erilaistaosaamista oli edustettuna• yrittäjät olivat verkostoituneet sekä alue- ettävaltakunnan tasolle• yrittäjien luottamuspääoma oli kasvanut yhteisenfoorumin ja yhteisten koulutusten kautta ja heolivat sitoutuneita verkostoon• yritykset olivat halukkaita kasvuun ja toiminnankehittämiseen• aktivaattori teki aloitteen ja alkoi ajaa asiaa• yrittäjät toimivat eri paikkakunnilla eivätkä siksikoe toisiaan kilpailijoiksi• yritykset näkivät paikallisuuden voimavarana• Valtakunnallinen asenneilmasto--valtakunnan tasolla käyty keskusteluverkostoitumisesta mahdollisuutena parantaapienten yritysten asemaa--innovaation kehittelyyn osallistui valtakunnantason toimijoita• Aluetason toimijoiden yhteistyökykyisyys--tarpeeksi moni kunta on oivaltanut innovaationhyödyn ja ollut valmis ostamaan yrityksenpalveluja--yhteistyö sekä alueviranomaisten että asiantuntijoidenkanssa sujui hyvin--konsultilla oli yrittäjien luottamus ja hän osasihyödyntää aiempaa tietoaan uuteen toimialaan--alueellinen foorumi sai aikaan positiivisiamielikuvia alan yrityksistä40 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201041