UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

katsauksettiivisia ja eteenpäin katsovia yrittäjiä. Tulos viittaasiihen, että uusista ajatuksista kiinnostuneet yrittäjätyleensä menestyvät paremmin kuin muut. Kehittämisennäkökulmasta on pohdittava, suunnataankoresursseja yrittäjille, jotka todennäköisestimenestyvät muutenkin. Toisaalta kehittämisenkohdentaminen menestyjille saattaa entisestäänvauhdittaa heidän yritystensä kehittymistä ja kasvua.Jos yrittäjällä itsellään ei ole tahtoa kehittää jakasvattaa yritystään, niin ulkopuolisen tuen tarjoaminenkaanei välttämättä johda mihinkään.Elämänurasopimusten solmiminenVuoden 2001 loppupuolella ja vuoden 2002 alussasolmittiin viisi kirjallista elämänurasopimusta (vi)Soinin elinkeinotoimiston ja yksittäisen kuntalaisenvälillä. Kukin sopimus perustui luottamuksellisiinkeskusteluihin. Valmisteluun käytetty aikavaihteli suuresti: jotkut elämänurasopimuksetedellyttivät monia keskusteluja, osa syntyi vainkahden yhteisen keskustelun tuloksena. Varsinkinyritysjohtajien kanssa käydyissä keskusteluissanousi esiin kunnan tulevaisuuden kannalta tähdellisiäseikkoja. Sopimuksen tehneet yksilöt sitoutuivattoimenpiteisiin, joiden kesto ulottui jopa useidenvuosien päähän.Seuraavassa kuvataan solmittuja elämänurasopimuksiayleispiirteisesti. Kuvaukset eivät voi ollayksityiskohtaisia, koska sopimukset solmittiinluottamuksellisina. Pienellä paikkakunnalla ihmisettuntevat toisensa hyvin, minkä vuoksi vähänkintarkemmasta kuvauksesta kyseessä oleva henkilötunnistetaan helposti.Yleensä elämänurasopimuksen solminut henkilöoli jossakin tärkeässä valintatilanteessa elämässään.Tyypillinen elämänurasopimus realisoituuvarsin arkipäiväisinä kehittämistoimina. Kuntaomalta osaltaan sitoutui panostamaan elämänurasopimuksentoteuttamiseen antamalla asiantuntija-apuatai osallistumalla asiantuntija-avun kustannuksiin.Joskus elämänurasopimuksessa toisenaosapuolena oli pariskunta eikä vain yksi henkilö.Elämänurasopimuksen tehneet olivat pääsääntöisestinuorehkoja ihmisiä.Kolme elämänurasopimusta koski yksittäisenyrityksen toimintavalmiuksien parantamista. Kolmestasopimuksesta kahdessa keskeistä oli kyseistenyritysten talousosaamisen vahvistaminen. Yhdessäsopimuksessa tärkeänä osana oli, että kunnantuella hankittiin paikkakunnalle tietyn alan parastamahdollista osaamista, joka tuli paikkakunnalleperustetun uuden yrityksen käyttöön. Samasta voimavarastapääsivät hyötymään myös muut kunnassatoimivat yritykset. Kaksi elämänurasopimuksistaliittyi kunnan laajempiin kehittämisponnisteluihinyritystoiminnan edistämiseksi. Toisessatapauksessa parannettiin yhden kylän tietotekniikkapalveluja;toisessa kehitettiin ratkaisevalla tavallakunnan yritysneuvontapalveluja. Näissä kehittämishankkeissahyödynnettiin myös alueen yliopistoaja valtakunnallisia kehittämisohjelmia.Sopimusten seurannasta opittuaKunnan tulee olla aktiivinen elämänurasopimustenlaatimisessa. Kunnan tulee tehdä aloitteita jahuolehtia elämänurasopimuksia koskevien neuvottelujenetenemisestä. Kaikkiin vaiheisiin tulee ollavalmiit toimintamallit ja toimintaan tulee varatariittävät varat. Elämänurasopimuksista keskusteltaessaon tärkeää, että kyseisen henkilön motiivit jamuut taustatiedot selvitetään. Elämänurasopimustenpiiriin ei kannata ottaa henkilöitä, joilta puuttuvattarvittavat perusedellytykset. Näitä perusedellytyksiäolivat muun muassa vankat siteet kotiseutuunja halu toimia kotiseutunsa hyväksi.Niiden osalta, jotka kiinnostuksesta huolimatta eivätolleet tehneet elämänurasopimusta, toimiminenkunnan kanssa yhteistyössä oli jäänyt mieleenmyönteisenä mahdollisuutena. Ajatus oman kotiseudunkehittämisestä yhteistyössä kunnan kanssaon vaikuttanut taustalla henkilöiden ponnistellessayrittäjänä tai työntekijänä toisen palveluksessa kotikuntansaparhaaksi.Seurantatutkimuksessa elämänurasopimuksentehneet arvioivat, että elämänurasopimus oli ollutheidän oman elämänsä kannalta myönteinen jatärkeä asia. Erityisesti se oli kannustanut suunnitelmalliseenitsensä kehittämiseen. Toimija-avaruudenvahvistumisen näkökulmasta oltiin siis etenemässäoikeaan suuntaan. Tutkimus osoitti, ettäelämänurasopimukset oli otettu vakavasti. Elämänurasopimustenpitkän aikavälin vaikutuksistaei ole vielä kerätty aineistoa.Elämänurasopimuksiin sopivien henkilöidenetsiminen tehtiin monien haastattelujen ja lukuisiakysymyksiä sisältävien haastattelulomakkeidenavulla. Jatkossa olisi selvitettävä, millä kysymyksilläon suurin ennustearvo elämänurasopimuksestakiinnostuneiden löytämiseksi. Kaiken kaikkiaanelämänurasopimusmenettelyä tulisi kehittää mahdollisimmanyksinkertaiseksi ja jouhevaksi (Laasasenaho2010: 201).Yksilöperustaisenkehittämiskokeilun kokoavathuomiotOhjelmaperustainen aluekehittäminen perustuukuuden – seitsemän vuoden välein vaihtuviin ohjelmiin.Ohjelmakauden alkaessa kuluu yleensäpari vuotta ennen kuin kehittämishankkeet käynnistyvät.Tahmeasti käynnistyvät ja enimmilläänmuutamia vuosia kestävät projektit eivät kykenevakiinnuttamaan aloittamiaan prosesseja ja ne lopahtavatusein rahoituksen päätyttyä. Elämänurasopimuksiinperustuvassa yksilöperustaisessa kehittämispolitiikassasitä vastoin sovelletaan jopayksilön työuran mittaista ajattelua. Yksilöt sitoutuvatkoko kapasiteetillaan kehittämään omaa kotiseutuaan,johon he saavat materiaalista ja ei-materiaalistatukea kotikunnaltaan. Elämänurasopimuksissaon mahdollista sopia sekä käytännönjärjestelyistä että toimintatavoista ja sopimustenvaikutuksia voidaan vahvistaa perustamalla elinkeinojoukkueita.Ohjelmaperustaiseen aluekehittämistyöhön osallistuneetovat valittaneet, että syvällinen paneutuminenkehittämisen sisällölliseen puoleen voi kärsiä,kun ensisijaisena on itse kehittämisprojektin, eikä siihenosallistuvien ihmisten tavoitteiden toteuttaminen.Kaikkien osapuolten rajallisista voimavaroistasuuri osa kuluu hankehallinnon vaatimiin tehtäviin jamuotoseikkojen täyttämiseen. Elämänurasopimuksiinperustuvassa yksilöperustaisessa kehittämisessäsen sijaan lähtökohtana ovat osallistujien elämänurat,mikä ohjaa huomion kehittämistyön sisältöön. Osallistujateivät toimi aluekehittämisprojektin määräämienhallintokäytäntöjen ohjaamina, vaan keskittyvätomien päämääriensä toteuttamiseen.Yksilöperustainen kehittäminenyrittäjyyden edistämisessäYksilöperustaisen kehittämisen ydintä ovat paikallisetyrittäjät, yritysten muut avainhenkilöt, yrittäjyyttäkotikuntaansa suunnittelevat ja kunnan kehittämisestävastaavat viranhaltijat. Yllättävän paljonlöydettiin myös tavallisia kuntalaisia, jotkaolivat valmiita henkilökohtaisesti sitoutumaanoman kotikuntansa kehittämiseen. Monivaiheisentutkimusprosessin keskeiset tulokset tiivistetäänkuvassa 1, jossa yksilöperustaisen kehittämisen teemojahavainnollistetaan erityisesti paikallisen yrittäjyydenedistämisen näkökulmasta. Kyseessä onpitkän tutkimusprosessin tuloksena syntynyt malli,joka tiivistää keskeiset tulokset. (Laasasenaho2010: 195).Tehdyn tutkimuksen mukaan uusia ja uusiutuviayrittäjiä kannatta hakea ihmisistä, jotka arvostavatluontoa, kotiseutua, sosiaalisuutta ja oppimista.Myös henkilöt, joilla on jo valmiit verkostottai jotka pystyvät luomaan hyödyllisiä verkostoja,ovat tärkeitä kotiseutunsa kehittäjinä. Osa muuallekouluttautumaan hakeutuneista haluaa palata syntymäseudulleentoimiakseen siellä työelämässä taiperustaakseen sinne yrityksen. Elämänurasopimuksestakiinnostuneet haluavat tehdä tulevaisuutensaitse, he ovat kiintyneitä kotiseutuunsa, heilläon juuret tiukasti kotiseudussa kiinni ja he haluavattehdä jotakin kotiseutunsa hyväksi.Ilman resursseja kehittäminen tai yrityksen perustaminenei ole mahdollista. Maaseudun asukkaillaon ympärillään luonnonvararesursseja ja ainakinjonkin verran fyysisiä toimintaresursseja. Työvoimaresursseistaalkaa olla jo monin paikoin maaseudullapulaa voimakkaan muuttoliikkeen takia. Siksi ainakinvaativissa ammattitehtävissä työvoimaa tarvitaanmyös muualta. Ilman uusintainvestointeja taloustaantuu. Siksi maaseudulle tarvitaan ulkopuolisiarahoitusresursseja tukemaan taloudellisten rakenteidenuudistumista. Myös suotuisien yritysympäristöjenluomiseen tarvitaan ulkopuolista apua.Yritystoiminta tarvitsee monipuolista osaamista:on hallittava talousasiat, osattava markkinoidatuotteet, valmistaa tuotteet kustannustehokkaastija pystyttävä toimimaan erilaisissa verkostoissa.Vaikka aikaa myöten maaseudun uusiutuvista ja56 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201057