UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

puheenvuorotmikä näkyy tavassa jäsentää ja nimetä ohjelmia jastrategioita. Kehittämiskeskustelun vallitseva yläkäsiteon sen sijaan köyhyys. Maaseudulla asuvanväestön elinoloihin ja toimeentuloon liittyvistä kysymyksistäpuhutaan siis muiden politiikkojen jaohjelmien, kuten köyhyydenvähentämisohjelmanosana. Esimerkiksi infrastruktuuri on markkinoillepääsyn tai palveluiden saavutettavuuden kannaltaköyhyyden vähentämisessä – ja samalla maaseutukehityksessä– hyvin keskeinen.Lähimmäs suomalaisen ja eurooppalaisen alueperusteisenmaaseudun kehittämisen ideaa tulleeMosambikin maaseudun kehittämisstrategia (RDS)ja siihen liittyvä hajautuspolitiikka. Piirikuntientoimintoja kehitettäessä kytketään myös erilaisiakumppanuuksia, kuten piirikuntien ns. ConsehosConsultivos –yhteistyöryhmät kehittämistoimiensuunnitteluun ja toteutukseen. Kokonaisuudessaanmaaseudun ja maan eri alueiden kehittämiskysymyksiäjäsennetään Mosambikissa kuitenkin enemmäneri valtionhallinnon sektoreiden kuin alueidenkautta. Maan laajojen maaseutualueiden kriittisteninfrastruktuuritarpeiden kannalta keskitetyt sektoripolitiikateivät vaikuta lainkaan kehitysvaikutuksiltaanehtyneeltä ratkaisulta. Suomalaisen maaseutupolitiikankielellä sektoripolitiikkojen kautta toimivaavaikuttamista maaseutuun kutsuttaisiinlaajaksi maaseutupolitiikaksi.Suomen EU-osarahoitteisen maaseudun ohjelmaperusteisenkehittämisen voi tietyiltä osin rinnastaaMosambikin sektoribudjettitukeen. Analogiaei päde niinkään yksityiskohtiin, onhan EUtukiitsessään tiukasti asetuksin säädeltyä, kuintukimuotojen yhteisiin haasteisiin ja kipupisteisiin.Niin EU:n osallistumisessa Suomen maaseutuohjelmiinkuin avunantajien tuessa Mosambikinbudjettiin, haasteelliseksi tulevat kumppanuuteen,ohjelmatyöhön, varainhoitoon, arviointiin, valvontaanja kokonaisuuden koordinaatioon liittyvätmenettelytavat ja vastuunjaot. Suomessa aihepiiristäpuhutaan paljon byrokratiaongelmana, muttaasian myönteinen puoli on byrokratiaosaaminen jaohjelmarahojen vähäinen tai olematon väärinkäyttö.Budjettituki eroaa perinteisistä kehitysyhteistyönvälineistä avun toimeenpanon ja yhteistyölleasetettujen ehtojen osalta. Suomen maaseutukehityksenosaamista voitaisiin tältä osin hyödyntääinstitutionaalisen kehittämisen kautta. Käytännössätämä voisi tarkoittaa esimerkiksi instituutioidenvälistä henkilövaihtoa tai budjettiyhteistyön toteuttamistapalvelevia toimeksiantotutkimuksia.Suomalaisista kokemuksista ammentavana policykäsitteenälaaja maaseutupolitiikka tuntuu näkökulmanaosuvammalta ja ajankohtaisemmalta kuinsuppea maaseutupolitiikka. Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmä painottaa kansainvälistymisstrategiassaankuitenkin ennen muuta uuden paradigmanmukaista, paikallista maaseudun kehittämistä.Ongelma on, että laajaa maaseutupolitiikkaa onvaikea alueellistaa.Suomalaiset kehittäjät käytännönkehityshankkeisiin?Lukuisten vitsausten kiusaamilla kehitysmaidenmaaseuduilla on toteutettu vuosikymmenten saatossaerilaisia käytännön kehittämishankkeita.Puuttumatta kehityshankkeiden historiaan, johonsisältyy niin onnistumisia kuin vaiettuja epäonnistumisia,suuntaan huomioni hanketaitoihin. Vaikkabudjettituki kehitysyhteistyön tukimuotonasiirtää painopistettä pois suomalaisvetoisesta suorastahanketoteutuksesta, ei budjettituen käyttöönottopoissulje muiden kahdenvälisten tukivälineidenkäyttöä. Hanketyö on edelleen suomalaistenkansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön päämuoto.Suomalaisen maaseudun kehittämisen vahvuuson laaja kokemus ohjelma- ja hanketoiminnasta,sillä yksin EU-osarahoitteisten ohjelmien piirissäon toteutettu pitkälti yli 10 000 maaseutukehitykseenkiinnittyvää hanketta. Hanketoimijakuntammeon laaja ja toimijoilla on mittava kokemusmaaseudun ohjelma- ja projektisyklin hallinnasta:suunnitelmien teosta, toteutuksesta, seurannasta jaraportoinnista. Tämä luo uskottavan perustan hankeyhteistyölle.Suomessa kunnostautuneen käytännön maaseudunkehittäjän suurin vaikeus Mosambikia taimuita kehitysmaita ajatellen lienee oman ajattelunsuhteuttaminen kehitysmaaympäristöön. Afrikassakaukaa varmat näkemykset muuttuvat usein kysymystenmuotoon. On monta tapaa ajatella, mistäylipäätään pitäisi aloittaa. Yhteiskuntajärjestys,palvelut ja instituutiot sekä ne kaikki sosiaalisetPäivi Pylkkänen kysyy,tiedetäänkö Suomessa,miten kehitysmaidenmaaseutua tulisi kehittää.Kuva Pylkkäsenviime kesän matkaltaMosambikista.verkostot, joiden varaan Suomessa voi kehittämistäkoskevan ajattelun ja toiminnan rakentaa, ovatMosambikissa aukkoisia tai ainakin edellyttävätselvittämistä. Vatsa täynnä on vaikea kuvitella, mitäköyhyys tekee ihanteille.Jos maaseudun kehittämistä tarkastelee puhtaastikäytännön hanketasolla, näyttäisi suomalaisillamaaseudun kehittäjillä olevan monissa sisältökysymyksissähankkeille myös annettavaa. OnhanSuomen tuhansien kehittämishankkeiden hankekannassakäsitelty esimerkiksi koko elintarvikeketjunkehittämiseen, ympäristöä säästävään maatalouteentai bioenergiaan liittyviä, globaalistikin ajankohtaisiakysymyksiä. Asiaosaaminen voi löytääpaikkansa esimerkiksi kansalaisjärjestöhankkeidenyhteydessä. Jos taas levitettäväksi mielletään suomalaisenmaaseutupolitiikan malli, asia mutkistuuhuomattavasti.Tiedetäänkö Suomenmaaseutupolitiikassa, mitäkehitysmaiden pitäisi tehdä?Jatkuvasti kansainvälistyvässä maaseutupolitiikantoimintaympäristössä on ymmärrettävää, että suomalaisettoimijat ovat jakaneet kokemuksiaanmaamme maaseutupolitiikan toimintatavoista jaottaneet vastaan muista maista tulevia vieraita.70 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201071