UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

katsauksetlyn purkamisella Marsden tarkoittaa kansallistenmaatalouspolitiikkojen merkityksen vähenemistä.Tällä hän viittaa erityisesti EU:ssa tapahtuneeseenkehitykseen. Uudelleen sääntely viittaa EU:n yhteisenmaatalouspolitiikan vahvistumiseen ja kaupallistenetujen yhä suurempaan huomioon ottamiseen;esimerkiksi vähittäiskaupan ketjujen asettamatlaatu- ja toimitusaikavaatimukset ovatmerkittäviä tekijöitä maataloustuottajille. Uudensääntelyn seurauksena ruuan hinnasta yhä suurempiosa jää maatilan ulkopuolelle. Vastavetona tällemaatilojen olisi edullista kehittää mahdollisimmanlyhyitä myyntiketjuja suoraan kuluttajille. Vähittäiskaupanuudet logistiset järjestelmät eivät kuitenkaansuosi tätä vaihtoehtoa. Uudenlaista maaseutuyrittäjyyttävoidaan kuitenkin vahvistaa antamallapaikalliselle organisoitumiselle mahdollisuuksiaja vähentämällä rajoittavia säännöksiä.Maaseutuyrittäjyyden tulee nojautua enenevässämäärin maaseudun ulkopuolisten markkinoidenkysyntään. Tähän viittaa Marsdenin mallin toinenosa, kaupallistamisareena, jossa on kyse maaseudunyrittäjyyden vahvemmasta markkinaehtoisuudesta.Se synnyttää myös vastareaktioita: osa perinteisistäviljelijöistä ei hyväksy sitä. Kaupallistaminenonnistuu parhaiten kaupunkien läheisellämaaseudulla; harvaan asutulla maaseudulla kaupallistamisenhaasteet ovat vaikeimpia. Markkinaehtoisuudenlisääntyminen edellyttää maaseutuyrittäjiltävahvaa henkilökohtaista yrittäjäosaamista,jonka kehittymiselle perinteinen ylhäältäohjattu maatalouspolitiikka ei ole juurikaan antanuttukea.Marsdenin (2003: 114–116) mallin kolmas kokonaisuuskäsittää verkostot ja toimija-avaruudet.Toimija-avaruudet muodostuvat yksilöistä ja ne voivatolla paikallisia ja ei-paikallisia. Yhteistyön kauttaei-paikallisesta ja paikallisesta toimija-avaruudestatulee toimijaverkosto. Sen tehtävänä on hankkia tarpeellisettiedot, resurssit, materiaalit ja teknologiattoteuttamaan paikallisyhteisöistä ponnistavia kehittämisstrategioitaja käytännön hankkeita.Marsdenin malliin kuuluvat uuden säätelynmekanismit korostavat markkinalähtöistä ajatteluamaaseudulla ja uudenlaisia paikallisia verkostoja.Uudenlaiset verkostot erottuvat aikaisemmista siinä,että ne pystyvät löytämään kumppaneita tehokkaamminmyös oman alueensa ulkopuolelta,toteuttamaan tulosta tuottavaa glokalisaatiota jatunnistamaan uusia suhteellisia etuja. Harvaanasutun maaseudun kohtalonkysymykseksi pelkistyypaikallisten toimija-avaruuksien vahvistaminenja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön sitoutuvienyksilöiden löytäminen. Tätä tulkintaa tukee myösTerluinin (2003) tutkimus, jossa hän vertasi yhdeksäämenestyvää ja yhdeksää jälkeen jäänyttäpaikallistaloutta. Menestyneimpiä alueita luonnehtivahva sisäinen toimijaverkosto, jolla oli runsaastiyhteyksiä oman alueen ulkopuolelle (Terluin2003: 336–346).Elämänuran perusteitaYksilöperustainen kehittämispolitiikka edellyttäähenkilökohtaista sitoutumista. Tämän vuoksi tässäesityksessä tarkastellaan lyhyesti elämänuran kysymyksiä.Tärkein on ihminen itse, hänen suuntautumisensa,toiveensa, tavoitteensa ja suunnitelmansa(Häyrynen 1988: 114; Ollila 2007). Omanelämän valintoja sävyttävät aikaperspektiivi ja seuraamuksetaikaisemmista valinnoista. Elämänurankäännekohtia ovat muutokset – toisinaan äkilliset,toisinaan vähittäiset. Muutokset voivat myösmuuttaa arvostuksia. Perinteisen käsityksen mukaan”ura” on yksilön valintoja seuraava elämäntilanteidenketju (Häyrynen 1988: 114). Ihminenkehittyy koko elämänsä ajan ja aikaisempi kehityson aina pohjana tulevalle (Niemelä & Ruth 1988: 7).Elämänuraa muovaa yksilön ja yhteiskunnanvuorovaikutus. Siihen kuuluvat erilaiset psykologisetja sosiaaliset vuorovaikutukset ja se on yhteydessämyös kulttuuriin ja yhteiskunnan makroilmastonmuutoksiin. Yksilön kehitys on merkittäviltäosin reagointia yhteiskunnan muutoksiin.Toisaalta yksilöt muuttavat omalla kehitykselläänyhteiskuntaa. Yksilön ja yhteiskunnan suhde onvastavuoroinen. Elämänuran ydinkohdissa yksityinenja yleinen kohtaavat. Muuttuminen vaatii yksilöltätyötä ja kyky muuttua on sidoksissa henkisiinvoimavaroihin. Ilman rajojen kokeilua ei voitietää todellisia kykyjään (Häyrynen 1988: 114–115, 123, 125). Piilevät kyvyt pääsevät esille vastavalintojen jälkeen (Senge 1997: 165).Asiat eivät elämässä tapahdu itsestään, vaanomaan elämänkulkuun tarvitaan määrätietoistapanostamista. Esimerkiksi harvaan asutun maaseudunmuotoutuminen oman elämän paikaksi tapahtuuihanteellisessa tapauksessa harkitun suunnittelunja tietoisen toiminnan tuloksena (Vilkko2001: 76, 83). Varmuus jossakin asiassa edellyttäämotivaatiota, oikean suunnan oivaltamista ja riittävästivälineitä tavoitteeseen pääsemiseksi (Koivula& Teikari 1996: 35, 86–87). Kun pyritään yksilöperustaiseenmaaseudun kehittäminen, tarvitaanpitkäjänteisessä työssä oikeiden yksilöiden löytämiseksimonipuolisia elämänuran etenemistä tukeviavälineitä. Yksilöperustainen maaseudun kehittäminenon aktiivista ja määrätietoista toimintaa;se ei voi perustua oikeiden yksilöiden odotteluun.Elämänurasopimuksen vaiheetLaasasenahon (2010) mukaan elämäurasopimuksettoimivat välineinä yksilöperustaisessa maaseudunkehittämisessä. Ne tähtäävät prosesseihin, jotkavahvistavat paikallista yrittäjyyttä ja toimijaavaruutta.Elämänurasopimus solmitaan yksilön jakunnan välillä. Kunta edustaa asetelmassa laajantoimivallan paikallisyhteisöä, jolla on taloudellisiaja ei-taloudellisia välineitä yksilöperustaisen kehittämisentukemiseen. Mahdollisessa kuntaliitoksessaelämänurasopimus siirtyy uuden kunnan vastuulle.Sopimus voidaan solmia myös muuallaasuvan henkilön kanssa ja se voi olla suullinen taikirjallinen.Elämänurasopimusten laatimisessa voidaanerottaa seuraavat perusvaiheet:1. On löydettävä sopivia yksilöitä, jotka sitoutuvatpitkäjänteisesti itsensä ja olemassa olevan taisuunnittelemansa yrityksen kehittämiseen. Taustallatulee olla halu kehittää omaa kotiseutua.2. Elämänurasopimuksen mahdollisuuksia aletaanselvittää asiasta kiinnostuneen yksilön lähtökohdista.Sopimuksen on samalla edistettävä myöskunnan tavoitteita. Sopimuksen kesto voi vaihdellamuutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Pisimmilläänse voi jatkua koko työuran ajan. Tarvittaessasopimusta jatketaan tai tarkistetaan sen sisältöä.3. Yksilö sitoutuu elämänurasopimuksella tiettyihinitseään ja kuntaa koskeviin kehittämistoimenpiteisiin.Kunta sitoutuu järjestämään asiantuntijaapuaja tarvittaessa myös rahoitusta. Haluttaessaelämänurasopimus voidaan purkaa välittömästi.Sopimus ei ole luonteeltaan juridinen eikä siihenliity sanktioita.4. Paikallinen toimija-avaruus vahvistuu ja elämänurasopimustenkautta sitoutuneet yksilöt luovatedellytyksiä erityisesti harvaan asutun maaseudunpaikallisyhteisöjen endogeeniselle kehitykselle.Pitkäjänteinen elämänuran tukeminen lisää tulostatuottavan glokalisaation ja paikkakunnan uusiensuhteellisten etujen kehittämisen edellytyksiä.Yksilöperustainen kehittäminenkäytännössäOikeita yksilöitä etsimässäYksilöperustaisen kehittämisen lähtökohtia ja elämänurasopimuksensoveltamismahdollisuuksiaselvitettiin käytännössä Soinin kunnassa Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 1997 vuoteen 2006. Soinion tyypillinen harvaan asutun maaseudun kunta.Sen väestö on vähentynyt lähes puoleen 1960-luvunhuippuvuosista, työttömiä on paljon ja uusientyöpaikkojen syntyminen tahmeaa (Laasasenaho2010: 141–144). Tavoitteeksi asetettiin oman kotiseutunsapitkäjänteiseen kehittämiseen sitoutuvienja elämänurasopimuksen solmimiseen halukkaidenyksilöiden löytäminen. Erityisen kiinnostuneitaoltiin jo toimivista yrittäjistä ja oman yrityksenperustamista suunnittelevista henkilöistä (Laasasenaho2010: 148–149). Tämä linjaus johtui siitä,että paikallisen yrittäjyyden oletetaan parhaitenvahvistavan toimija-avaruutta, endogeenista kehitystä,tulosta tuottavaa glokalisaatiota ja uusiensuhteellisten etujen kehittämistä (vrt. Niittykangasym. 1999).Empiirisen aineiston hankkiminen ja analyysioli ymmärrystä kumulatiivisesti kerryttävä prosessi,jossa uusi vaihe rakentui aina edellisten pohjalle.Prosessissa oli piirteitä tapaustutkimuksesta ja kokeellisestakehittämistutkimuksesta, mutta enitensaatiin vaikutteita konstruktiivisen tutkimusotteenperiaatteista (vrt. Kasanen ym. 1992). Aineistontarkempi analysointi on esitetty toisaalla (Laasasennaho2010). Tässä yhteydessä esitellään tuloksia52 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201053