UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

puheenvuorotkohtaamisetSuomeen. Tällaiseen on monta väylää esimerkiksivastavuoroisista vierailumatkoista pitkäaikaisempaanhenkilövaihtoon. Samaan aikaan suhtaudunkriittisesti sponsoroidun myönteiseen puheeseensuomalaisesta maaseutupolitiikasta, jos puhutaansen itsearvoisesta levittämisestä esimerkiksi Afrikkaan.Vienti vieraalle mantereelle on toki omiaanantamaan auraa suomalaiselle maaseutupolitiikalle.Mutta lähtökohtaisesti kai Afrikan olisi hyödyttäväsuomalaisesta maaseutupolitiikasta enemmänkuin suomalaisen maaseutupolitiikan Afrikasta.Kehityspolitiikka on muutakin kuin käytännönkehitysyhteistyö. Myös suomalainen maaseutuasiantuntemuson enemmän kuin meillä sovellettavamaaseutupolitiikka. On hyvä, että maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän valmisteilla oleva toimintastrategiakansainvälisessä maaseutupolitiikassatunnistaa myös tutkimusyhteistyön (2010b: 13–14). Tutkijaksi kouluttautuvan kynästä ei ole yllättäväälukea kannatusta ajatukselle, että maaseutupolitiikanja kehityspolitiikan vuorovaikutus kävisikinerityisesti tutkimuksen kautta. Ollakseenvastavuoroisesti hyödyttävää, tutkimus voi olla soveltavaaja kytkeytyä esimerkiksi Suomen rahoittamaanmaaseudun kehittämistyöhön. Ollakseeneettisesti perusteltua, kehitystutkimuksen tulisipyrkiä kriittisyyteen. Selvitystutkimusten ohellakehityspolitiikassa olisikin epäilemättä tilaa myösongelmien alkulähteille meneville kysymyksille.Ruokakriisiin liittyvät kysymykset koskevat sekämaaseutuja että kehityspolitiikkoja. Miten esimerkiksivallitsevat järjestelmät tuottavat haittoja ihmistenruokaturvalle tai toimivat eriarvoistavasti?Megaluokan maaseututeemoja ovat myös globalisoituvaelintarvikejärjestelmä ja uuskolonialismiksinimitetyt maanvaltaukset. Maaseutututkimuksenja kehityspolitiikan leikkauspinnalla tutkittavaasiis riittää.LÄHTEETChambers, Robert 1983. Rural Development. Putting the last first.Longman, Harlow.Maa- ja metsätalousministeriö 2004. Suomen Leader+ -ohjelmanväliarviointi 2003. Toim. Päivi Pylkkänen. Maa- ja metsätalousministeriönjulkaisuja 2/2004, Helsinki.Maa- ja metsätalousministeriö 2005. Suomen Leader+ -ohjelmanväliarviointi 2005. Toim. Päivi Pylkkänen. Maa- ja metsätalousministeriö.Julkaisematon.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2009. Maaseutu ja hyvinvoivaSuomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009–2013.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2009,Helsinki.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2010a. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmänvuosikertomus 2009. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmänjulkaisuja 2/2010.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2010b. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmäntoimintastrategia kansainvälisessä maaseutupolitiikassa.Luonnos 13.4.2010. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.Julkaisematon.OECD 2006. The New Rural Paradigm. Policies and Governance.OECD Rural Policy Reviews. OECD, Paris.OECD 2008. OECD Rural Policy Reviews. Finland. OECD, Paris.OECD 2010. A Joint Evaluation of General Budget Support. Saatavissa:http://www.oecd.org/document/51/0,3343en_21571361_34047972_36556979_1_1_1_1,00.html. [Viitattu15.9.2010].Rosenqvist, Olli 2008. Kilpailukykyisen suomalaisen maaseudunkehittäminen – keskustelua valtakunnallisen maaseutupoliittisenstrategian lähtökohdista. Maaseudun uusi aika 16(3):73–76.Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle2009. Saatavissa: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/987/Maaseutu_ja_hyvinvoiva_Suomi.pdf.[Viitattu15.9.2010].Wade, Philip & Petri Rinne 2008. A Leader Dissemination GuideBook. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2008,Helsinki.Word Bank 2010: Participation & Civic Engagement. Saatavissa:http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/TOPICS/EX-TSOCIALDEVELOPMENT/EXTPCENG/0,,menuPK:410312~pagePK:149018~theSitePK:410306,00.html. [Viitattu 15.9.2010].MAIJA HALONEN, TANJA KÄHKÖNENItä-Suomen yliopisto, Joensuun kampusSosiaalinen innovaatiomaaseudun kehittämisessäEurooppalaisen Euracademy-yhdistyksenkesäakatemia pidetään vuosittain eri puolillaEurooppaa. Yhdeksäs kesäakatemiajärjestettiin Suomussalmella, Kainuussa27.6.– 4.7.2010. Euracademy-yhdistyksen visionaon edistää maaseudun kapasiteettia paikallistentoimijoiden taitojen kehittämisen kautta. Kesäakatemiankäytännön järjestelyistä vastasivat tänävuonna Oulun yliopiston Lönnrot-instituutti sekäElävä Kainuu ja Oulujärvi Leaderit. Paikkanaoli entinen ammattiopisto Karhulanvaara Suomussalmenlähellä, keskellä kainuulaista maaseutua.Kesäakatemiaan osallistujia oli lähes 40 Suomesta,Kreikasta, Unkarista, Sloveniasta, Serbiasta,Skotlannista ja Norjasta. Suomalaisia, eriorganisaatioiden edustajia oli reilu kymmenen.Kirjoittajat osallistuivat kesäakatemiaan RuralStudies -verkoston opiskelijoina. Kesäakatemianteemaan Kestävä maaseutukehitys ja sosiaalineninnovaatio (Sustainable rural development andsocial innovation) tutustuttiin sekä teoreettisemmanluentotyöskentelyn ja tapauslähtöisen kenttätyöskentelynkautta. Seuraavassa poimintoja sekäluennoista että kenttätyöskentelystä.Innovaatiopuheessa määritelmätkeskeisiäTutkija Katri Suorsa Oulun yliopistosta avasi kesäakatemianluennot johdattelemalla pohtimaanalueellisia innovaatiojärjestelmiä. Hän painottikäsitteiden määrittelyn tärkeyttä sekä tieteellisessäkeskustelussa että innovaatioita tukevien järjestelmienkehittämisessä. Suorsa tarttui erittäin ajankohtaiseenaiheeseen: innovaatio-käsitettä käytetääneri asiayhteyksissä ja usein hyvin erilaisinmäärittelyin tai jopa jättämällä se kokonaan määrittelemättäniin tutkimuksessa, politiikassa kuinkäytännössä. Oleellista hänen mukaansa on kuitenkinkäsitteiden käytön pohtiminen, ei se, mitenkäsitteet itsessään määritellään. Käsitteidenmäärittelyllä luodaan yhteistä kieltä esimerkiksialueellisessa kehittämisessä, jossa on monia eri tahojaedustavia toimijoita.Tor Gjertsen (Finnmark University College) käsitteliesitelmässään alueellisten innovaatiojärjestelmientoista puolta: paikallisten viranomaisten jahallintaverkostojen roolia innovaatioiden edistämisessäpohjoisessa periferiassa. Perinteisesti innovaatiollaon tarkoitettu uusia teknisiä ideoita ja kaupallisestihyödynnettäviä tuotteita. Nykyään sillä tarkoitetaanmyös tuotantoon, jakeluun ja palveluihinliittyviä prosessi-innovaatioita sekä yksityisen ja julkisensektorin uusia työnjärjestämistapoja. Innovaatiokäsitetulisi määritellä niin, että sitä voitaisiinkäyttää myös tehtäessä kolmatta sektoria koskevaainnovaatiotutkimusta. Gjertsen korosti sosiaalisiainnovaatioita, jotka ovat jääneet pienemmälle huomiolleinnovaatiokeskusteluissa. Sosiaalisten innovaatioidenmerkitystä on vaikea mitata rahassa,74 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201075