UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

puheenvuorotKai Tolonen, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osastoEuron tontit maapolitiikan välineenäja osana kuntasuunnitteluaRantsilan kunta ryhtyi vuonna 2002 tarjoamaantontteja kuntaan rakentaville yhdelläeurolla. Kunnan tavoitteena oli katkaistatällä tavoin pitkään jatkunut väkiluvunlasku. Seuraavana vuonna Siikalatvanseutukunnan muut kunnat Kestilä, Piippola,Pulkkila ja Pyhäntä aloittivat vastaavan kampanjan.Tämä ei kuitenkaan käynnistänyt muuttoaaltoamuissa kunnissa. Myöhemmin Pyhännänkunta valitsi toisenlaisen politiikan. Se aloitti asemakaavanlaajentamisen kauniille Pyhännänjärvenranta-alueille Kirkkoniemeen ja edelleen Kirjavaniemeen,koska vanhalle kaava-alueelle taiennestään kaavoitetuille omakotialueille ei tuntunutolevan tulijoita edes ilmaiseksi.Kuntalehden vuonna 2003 tekemän selvityksenmukaan yli 86 kuntaa tarjosi erilaisia etuja,euron tonttikampanja mukaan lukien, uusillekuntalaisille (Mönttinen 2004). Tämän jälkeenerillisten kampanjoiden vaikutuksia ei ole juuritutkittu.Tällä kirjoituksella halutaan tuoda kuntasuunnittelunlähtökohdista esille maapolitiikan vaikutuksiatyhjentyvällä maaseudulla. Kirjoitus pohjautuuvuosina 2006–2010 tehtyyn tutkimukseen,jonka kohteena olivat Oulun kaupunginkehyskunnat Rantsila ja Pyhäntä. Rantsila yhdistyiKestilän, Piippolan ja Pulkkilan kanssa Siikalatvankunnaksi vuonna 2008. Puutuote- ja taloteollisuudenvarassa omillaan toimeen tuleva viidesSiikalatvan kunta, Pyhäntä jättäytyikuntaliitoksen ulkopuolelle. Vuonna 2005 Oulunkaupungin ja sen ympäröivän kehyskuntien suhteellinenväestönkasvu oli Euroopan toiseksi suurintaEspanjan Sevillan jälkeen. Tämä nosti kaavoitettujenomakotitonttien hinnan korkealle.Oulun kaupungin tarjoamia tontteja ei riittänytkaikille, minkä vuoksi ihmiset kiinnostuivat etsimäänhalpoja tontteja myös kaupungin rajojenulkopuolelta.Tarkastelua varten tutkittiin Siikalatvan kunnanvuosina 2002–2010 myönnettyjen rakennuslupienseurantatiedot. Lisäksi haastateltiin kuntienkaavoituksen kannalta keskeisiä virkamiehiä,kuten rakennustarkastajia, teknisiä johtajia, kunnanjohtajiaja kunnanvaltuustojen vai -hallitustenpuheenjohtajia. Keskeinen tutkimusmenetelmäoli verrata kuntien keskeisiltä virkamiehiltä syvähaastattelemallasaatuja tietoja rakennusvalvontaohjelmastasaatuihin tietoihin.Rakennusvalvontaohjelma on paikkatieto-ohjelma,josta voidaan esittää Map-infon karttapohjallakeskeiset rakennuslupatiedot. Ohjelma onkäytössä lähes 85 prosentissa maaseudun kunnista.Rakennushankkeiden keskeinen tieto on saatavissamyös tilastokeskukselta, mutta tämä aineistoei sisällä tietoa tonteista, joihin on kohdistunut erilaisiakampanjoita. Aineisto ei myöskään sisällähelposti saatavissa olevaa tietoa esimerkiksi maahanmuuttajista,nettomuuttajista, muutosta kunnansisällä, mahdollisesta talon rakentamisestamyyntiin, erilaisista luonnollisista rakentamiseenvaikuttaneista tekijöistä, kuten kuolemasta, avioerostatai työttömyydestä. Nämä tiedot saatiin toimintaympäristönsähyvin tuntevilta rakennustarkastajilta.Haastatteluissa selvisivät nopeasti myöstonttikampanjoinnin todelliset vaikutukset kaavaalueentäyttöasteeseen, kun saatuja tietoja verrattiinasemakaavan toteutuneisuuteen ennen kampanjoinninaloittamista.Tutkimuslähteinä käytettiin myös kuntien toimielintenpöytäkirjoja ja tilinpäätöstietoja. Lisäksitutkimusaineistona käytettiin Rantsilan kunnankuntaan muuttaneille henkilöille osoittaman lomakekyselynvastauksia vuosilta 2002–2005.Rantsilan Euron tontti -kampanjaRantsilan kunta teki vuonna 2002 päätöksen myydäjoka vuosi eurolla 10–15 omakotitonttia. Kuntaantoi lisäksi rakentajille sähkö-, vesi ja viemäriliittymätilmaiseksi. Haja-asutusalueilla liittymienasemesta rakentaja sai kunnalta niin sanotun jätevesipaketin,joka vastasi keskimääräistä liittymienhintaa kaava-alueilla kunnan keskustaajamassa. Jätevesipakettiintuli kuulua pienpuhdistamon taimaahanimeytyskentän osia. Lisäksi kunta lupasimyydä haja-asutusalueille rakentaville enintään 10hehtaaria metsää markkinahintaan, kun rakennuson valmis. Kunta maksoi myös myynti- ja lohkomiskulut(Rantsilan kunnanvaltuuston pöytäkirja17.10. 2002, 78 §).Euron tontti -kampanjan alkaessa Rantsilankunnan väkiluku oli 2108 henkilöä. Laskua edellisvuodestaoli 120 henkilöä. Tonttikampanjan ollessaaktiivisimmillaan 2003–2006 väkiluku laski68 henkilöllä. Vuonna 2007 väkiluku kasvoi 10hengellä. Kampanjan loppuessa 2008 ja Rantsilanliittyessä perustettuun Siikalatvan kuntaan väkilukuputosi jälleen vuodessa lähes 50 henkilöllä 2001asukkaaseen. (Rantsilan kunta 2008).Vuosina 2002–2008 haettiin Siikalatvaan liittyneissäkunnissa Kestilässä viisi, Piippolassa 22,Pulkkilassa 17 ja Rantsilassa 100 omakotitalon rakennuslupaa.(Siikalatvan kunta 2010). Rantsilassakunnan piti onnistuneen kampanjan vuoksi laajentaaja uudistaa yleis- ja asemakaavoja. Uusi Kirkonkylänyleiskaava tuli maksamaan 15 000 euroa.Asemakaavan laajentaminen kunnan kirkonkylänpohjoisosaan maksoi saman verran. Uudet kokoojatietuusille alueille maksoivat 350 000 euroa jaEuron tontti -kampanjaan kuuluneet sähkö-, vesijajätevesiliittymät järjestelmineen maksoivat kaikkiaan150 000 euroa.Vuonna 2002 Rantsilan kirkonkylän Hiukalankankaankaava-alueella oli 14 rakennettua omakotitaloa.Vapaita tontteja oli asemakaava-alueella 17kappaletta. Ensimmäisenä vuonna kunta sai kampanjanavulla kaksi kunnan ulkopuolelta muuttanuttaperhettä, jotka rakensivat talon Hiukalankankaalle.Vuonna 2003 kunta myi yhdeksän tonttia,2004 kaksi sekä vuosina 2004 ja 2005 neljätonttia lisää. Vuonna 2004 Rantsilan kunnan kaava-alueillaoli jäljellä vain viisi kunnan omistamaarakentamatonta tonttia. Tonttien hupeneminenjohti kunnan asemakaavan uudistamiseen, mikätuli maksamaan kunnalle Hiukalankankaan osaltakatuineen ja tonttien sähkö-, vesi- ja viemäriliittymineennoin satatuhatta euroa.Nettomuuton edut maaseudullaEuron tontti -kampanjaa on perusteltu nettomuutontuomilla eduilla, koska Suomen valtion valtionosuusjärjestelmäosallistuu kunnallisten palveluidenrahoitukseen kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmänkautta. Valtionosuusmääräytyy asukasluvun perusteella: jokainen kuntaanmuuttava asukas tuo kuntaan valtionosuuksina1 500–3 000 euroa asukasta kohti ja työelämässäolevat asukkaat ja eläkeläiset maksavat kunnallisveroja.Vuosina 1997–2009 Siikalatvan kunnissa laskennallisetvaltionosuudet tasausten jälkeen oli1579–2938 euroa per asukas (Suomen Kuntaliitto/Kuntatalous 2. 4. 2009). Perhe voi siten tuoda kuntaanjopa 20 000 –25 000 euroa vuodessa. Kunta-62 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201063