Views
5 months ago

Pohjanmaan Opettaja 1/2018

Kuntokortti

Kuntokortti 2018 Opettaja:______________________________________________________________________ Osoite:________________________________________________________________________ Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________ Merkitse kuntokorttiin viikkojen 13–22 (26.3.–31.5.) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. Minimiaika on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika. Palauta kuntokortti 31.5.2018 mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie 98, 68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut kolmeen á 50e lahjakortin arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan Pohjanmaan opettaja -lehden syksyn numerossa. vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht. 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________ BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muut pallopelit KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash M= jokin muu laji

Osaamistason nostaminen vaatii satsauksia S uomessa on koulutusta pitkään pidetty lähes itseisarvona. On ajateltu, että riittävä koulutukseen resursointi antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kasvaa ja oppia omista lähtökohdistaan sellaiseen mittaan kuin omat kyvyt antavat myöten. Koulutukseen panostaminen onkin ollut yksi keskeisimmistä Suomen menestystekijöistä. Yhtenä osoituksena koulutuksen tärkeydestä säädettiin 1960- ja 1970-luvuilla kaksi koulutuksellista tasa-arvoa lisäävää lakia: perusopetus- ja opintotukilaki. Perusopetuslaki takasi lapsille yhtenevät oppimismahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Opintotuki ja korkotuettu opintolaina mahdollisti paremmat opiskeluedellytykset toisella asteella ja korkeakouluissa. Suunta muuttui viime vuosikymmenten lamojen aikana ja koulutuksesta on leikattu suuria summia. Perusteena rahoitusleikkauksille on ollut mm. julkisen sektorin liian nopea velkaantumistahti. ”Talous pitää saada nousuun, minkä jälkeen on varaa satsata koulutukseen” on todettu monen päättäjän suusta. Kyseessä on arvovalinta: talouden tasapainottaminen nähdään tärkeämpänä kuin lapsiin ja nuoriin panostaminen. Tämän seurauksena peruskoulun tasa-arvo on rapautunut ja ammatillinen koulutus on syvässä ahdingossa. Olen ihmetellyt moneen kertaan, mitkä ovat ne (erityisesti pitkän tähtäimen) keinot talouden vahvistamiselle. Lyhyellä tähtäimellä leikkaaminen on tehokas keino, mutta talouden vahvistaminen pitkällä tähtäimellä vaatii muita lähestymistapoja. Suomella ei ole esim. sellaisia luonnonvaroja, joiden myynnin avulla saataisiin julkinen talous tasapainoon. Yksi keskeinen keino on vientituotteiden jalostusasteen nostaminen, mikä vaatii nykyisin yhä vahvempaa osaamista. Osaamistason nostaminen vaatii satsauksia. Hyvää ei saa halvalla. Viime vuosien koulutusuudistukset eivät ole parantaneet koulutuksen För att öka kompetensnivån krävs satsningar Finland har man länge ansett att I utbildning är så gott som ett värde i sig. Man har tänkt att tillräckliga utbildningsresurser ger varje barn och ungdom en möjlighet att lära sig, växa och uppnå en sådan nivå som den egna förmågan ger förutsättningar till. Satsningarna på utbildningen har varit en av de viktigaste framgångsfaktorerna för Finland. På 1960- och 1970-talen stiftades två lagar som ökar jämlika utbildningsmöjligheter för att påvisa vikten av utbildning: lagen om grundläggande utbildning och lagen om studiestöd. Med hjälp av lagen om grundläggande undervisning garanterades barn jämlika läromöjligheter oberoende av boendeort. Studiestöd och studielån med räntestöd skapade bättre förutsättningar för studier på andra stadiet och i högskolor. Under de senaste årtiondenas lågkonjunkturer blev riktningen en annan, och stora summor har skurits ner på utbildningen. Motiveringen till nedskärningarna i finansieringen har varit bland annat den offentliga sektorns alltför snabba skuldökning. ”Ekonomin måste bli bättre, därefter kan vi satsa på utbildning” är uttalanden vi fått höra från många beslutsfattare. Det är frågan om ett värdeval: att få ekonomin i balans anses vara viktigare än att satsa på barn och unga. Följden av detta är att jämlikheten i grundskolan har vittrat sönder och yrkesutbildningen befinner sig i en djup kris. Jag har många gånger förundrats över vilka metoder (särskilt långsiktiga) som kunde användas för att förstärka ekonomin. På kort sikt är nedskärningar ett effektivt sätt, men att stärka ekonomin på lång sikt kräver andra tillvägagångssätt. Finland har till exempel inga sådana naturresurser som kunde säljas för att få den offentliga ekonomin i balans. En central metod är att öka förädlingsgraden av exportprodukterna och för detta behövs allt starkare kompetens. För att öka kompetensnivån krävs satsningar. Kvalitet kostar pengar. De senaste årens utbild- 1/2018 3

Kaupungin tiedotuslehti 1/2009 - Vaasa
Hitsauskoulutusta ammattikoulun opettajille - Kemppi
1. opettaja - the Generation ?uro Students' Award
2013/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
Pedagogi 1/2013 - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Pedagogi 1/2009 - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
KOULUTUS- JA OHJELMA-TAPAH- TUMAT - Pohjanmaan ...
Opettajien työhyvinvOinti - Opetushallitus
1 Sivistyskeskus SUOMENKIELISEN OPETUSTOIMEN ... - Kokkola
UUDEN OPETTAJAN OPAS - Oaj
Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin
LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria
Pohjanmaan maakuntatilaisuus, Vaasa 11.6.2013 - Kunnat.net
Strategiaprosessi - Keski-Pohjanmaan liitto
Uutisposti 10/2010 - Pohjanmaan liitto
Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarpeiden ennakointi - Pohjanmaa
Opettajien täydennyskoulutuksen tuloksellisuus - Opetushallitus
1/2006 - Etelä-Pohjanmaan liitto
Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan erikoiskuljetukset Specialtransporter i ... - NECL II
Mentori tueksi opettajien tvt:n käyttöön Hannu Laaksola otti esille ...
Tekijä: Raivola, Reijo Nimeke: Onko opettaja säilyttävän tehtävänsä ...
keski-pohjanmaan, pietarsaaren ja oulun eteläisen alueen ...
Artikkeli Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä - Oamk
ammatillisten opettajien pelot omasta riittämättömyydestään ... - Oamk