Kuljetus & Logistiikka 1 / 2019
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TÄSSÄ LEHDESSÄ:<br />
Vähälä investoi<br />
puhtaampaan<br />
tulevaisuuteen..........................4<br />
Monikonesimulaattorilla<br />
koulutat<br />
kustannustehokkaasti ......... 8<br />
Vieskan Elementti Oy haki<br />
Adminetistä tukea toimintansa<br />
kehittämiselle ......................... 14<br />
Uutta teknologiaa<br />
omaisuusrikosten<br />
ennaltaehkäisyyn ................ 16<br />
Ensimmäiset sähköiset<br />
Volvo-kuorma-autot<br />
toimitettu asiakkaille.......... 18<br />
Katso vielä kerran<br />
- älä anna kuolleen<br />
kulman yllättää..................... 32<br />
Teknologia muuttaa<br />
Euroopan logistiikka-alaa<br />
dramaattisesti ....................... 38<br />
Ketterä hälytyssovellus<br />
pelastaa monella<br />
rintamalla ................................ 42<br />
Hybridikuorma-autoa<br />
kokeillaan hiljaisissa<br />
yökuljetuksissa.......................48<br />
Kävelevän auton konsepti luo<br />
kokonaan uuden<br />
ajoneuvoluokan .................... 52<br />
Maailman ensimmäinen<br />
hyperrealistinen<br />
humanoidirobottitaiteilija<br />
julkistettu................................ 54<br />
Pääkirjoitus<br />
Väylien kunnon puutteet<br />
nostavat kuljetuskustannuksia<br />
Liikennejärjestelmälle määriteltiin vuoden vaihteessa verisuonisto,<br />
runkoverkko, jossa erityisesti pitkämatkainen<br />
liikenne kulkee sujuvammin ja ennakoidummin. Teiden ja<br />
ratojen runkoverkkoa on yritetty yli kymmenen vuotta,<br />
mutta aikaisemmat esitykset ovat kaatuneet puolue- tai<br />
aluepoliittisiin näkemyseroihin. Nyt paperilla määritelty<br />
liikenteen runkoverkko, listaus pääväylien verkosta,<br />
sisältää tuhansia kilometrejä teitä ja ratoja. Näiden<br />
väylien sujuvoittaminen edistää Suomen kilpailukykyä<br />
tehokkaasti, kunhan toteutuksesta pidetään huolta.<br />
Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan yritysten<br />
logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on 14 prosentin<br />
tasolla. <strong>Logistiikka</strong>kustannuksista noin kolmannes<br />
muodostuu kuljetuskustannuksista. Vaikka yritykset<br />
voivat vaikuttaa kuljetuskustannuksiin esimerkiksi sijoittumis-,<br />
kalusto- ja reittivalinnoillaan, niin myös väylien<br />
kunnolla on iso merkitys. Radoilla kapasiteetin ja kunnon<br />
puutteet aiheuttavat viiveitä ja lisäkustannuksia rataa<br />
käyttäville yrityksille. Polttoainetta kuluu taas selvästi<br />
enemmän huonokuntoisilla teillä.<br />
Vuonna <strong>2019</strong> teiden päällystystyöt ovat minimissä.<br />
Huonokuntoisten, päällystettyjen tiekilometrien määrä<br />
nousee tänä vuonna vähäliikenteisellä tieverkolla 6700<br />
kilometriin ja vilkasliikenteisellä verkolla 900 kilometriin.<br />
Rapautuvien väylien määrä saataisiin laskuun 300<br />
miljoonan euron vuosittaisella tasokorotuksella perusväylänpitoon.<br />
Summasta on poliittinen yhteisymmärrys.<br />
Lisärahoituksen aikataulusta ei kuitenkaan ole juurikaan<br />
keskusteltu julkisuudessa. Viime vuonna laaditun<br />
julkisen talouden suunnitelman mukaan luvattu 300<br />
miljoonan euron lisäys tulisi vasta vuonna 2022.<br />
On ehdottoman tärkeää, että 300 miljoonan euron vuosittainen<br />
tasokorotus saadaan heti hallituskauden alkumetreillä.<br />
Yhtä tärkeää on, että liikenteen rahoitukseen<br />
ja suunnitteluun saadaan pitkäjänteisyyttä vielä suunnitelmatasolla<br />
olevan 12-vuotisen liikenneohjelman avulla.<br />
Ensi hallituskaudella testataan lopulta, missä määrin nyt<br />
määriteltyjen pääteiden ja ratojen kehittämiseen todella<br />
löytyy sitoutuneisuutta – ja resursseja. Määrittely ei saa<br />
kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kaikki munat laitetaan<br />
yhteen koriin. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta on<br />
kohtalokasta, jos ne väylät, jotka eivät runkoverkkoon<br />
päässeet, unohdetaan.<br />
Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin<br />
liikenteen asiantuntija<br />
Kaisa Saario