Kuljetus & Logistiikka 1 / 2019

tohonka

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

Vähälä investoi

puhtaampaan

tulevaisuuteen..........................4

Monikonesimulaattorilla

koulutat

kustannustehokkaasti ......... 8

Vieskan Elementti Oy haki

Adminetistä tukea toimintansa

kehittämiselle ......................... 14

Uutta teknologiaa

omaisuusrikosten

ennaltaehkäisyyn ................ 16

Ensimmäiset sähköiset

Volvo-kuorma-autot

toimitettu asiakkaille.......... 18

Katso vielä kerran

- älä anna kuolleen

kulman yllättää..................... 32

Teknologia muuttaa

Euroopan logistiikka-alaa

dramaattisesti ....................... 38

Ketterä hälytyssovellus

pelastaa monella

rintamalla ................................ 42

Hybridikuorma-autoa

kokeillaan hiljaisissa

yökuljetuksissa.......................48

Kävelevän auton konsepti luo

kokonaan uuden

ajoneuvoluokan .................... 52

Maailman ensimmäinen

hyperrealistinen

humanoidirobottitaiteilija

julkistettu................................ 54

Pääkirjoitus

Väylien kunnon puutteet

nostavat kuljetuskustannuksia

Liikennejärjestelmälle määriteltiin vuoden vaihteessa verisuonisto,

runkoverkko, jossa erityisesti pitkämatkainen

liikenne kulkee sujuvammin ja ennakoidummin. Teiden ja

ratojen runkoverkkoa on yritetty yli kymmenen vuotta,

mutta aikaisemmat esitykset ovat kaatuneet puolue- tai

aluepoliittisiin näkemyseroihin. Nyt paperilla määritelty

liikenteen runkoverkko, listaus pääväylien verkosta,

sisältää tuhansia kilometrejä teitä ja ratoja. Näiden

väylien sujuvoittaminen edistää Suomen kilpailukykyä

tehokkaasti, kunhan toteutuksesta pidetään huolta.

Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan yritysten

logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on 14 prosentin

tasolla. Logistiikkakustannuksista noin kolmannes

muodostuu kuljetuskustannuksista. Vaikka yritykset

voivat vaikuttaa kuljetuskustannuksiin esimerkiksi sijoittumis-,

kalusto- ja reittivalinnoillaan, niin myös väylien

kunnolla on iso merkitys. Radoilla kapasiteetin ja kunnon

puutteet aiheuttavat viiveitä ja lisäkustannuksia rataa

käyttäville yrityksille. Polttoainetta kuluu taas selvästi

enemmän huonokuntoisilla teillä.

Vuonna 2019 teiden päällystystyöt ovat minimissä.

Huonokuntoisten, päällystettyjen tiekilometrien määrä

nousee tänä vuonna vähäliikenteisellä tieverkolla 6700

kilometriin ja vilkasliikenteisellä verkolla 900 kilometriin.

Rapautuvien väylien määrä saataisiin laskuun 300

miljoonan euron vuosittaisella tasokorotuksella perusväylänpitoon.

Summasta on poliittinen yhteisymmärrys.

Lisärahoituksen aikataulusta ei kuitenkaan ole juurikaan

keskusteltu julkisuudessa. Viime vuonna laaditun

julkisen talouden suunnitelman mukaan luvattu 300

miljoonan euron lisäys tulisi vasta vuonna 2022.

On ehdottoman tärkeää, että 300 miljoonan euron vuosittainen

tasokorotus saadaan heti hallituskauden alkumetreillä.

Yhtä tärkeää on, että liikenteen rahoitukseen

ja suunnitteluun saadaan pitkäjänteisyyttä vielä suunnitelmatasolla

olevan 12-vuotisen liikenneohjelman avulla.

Ensi hallituskaudella testataan lopulta, missä määrin nyt

määriteltyjen pääteiden ja ratojen kehittämiseen todella

löytyy sitoutuneisuutta – ja resursseja. Määrittely ei saa

kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kaikki munat laitetaan

yhteen koriin. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta on

kohtalokasta, jos ne väylät, jotka eivät runkoverkkoon

päässeet, unohdetaan.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin

liikenteen asiantuntija

Kaisa Saario

More magazines by this user
Similar magazines