Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yliopistossa <strong>ja</strong> puutalotuotanto yritysten välisenä yhteistyönä sekä matkailun kehittäminen.<br />
Selvitysmies on pohtinut syvällisesti maaherra Mikhalchukin kanssa yhteistyön konkreettista<br />
prosessia, sen mahdollisuuksia <strong>ja</strong> ongelmia. Suureksi ongelmaksi koettiin a<strong>ja</strong>nkohtaisen tiedon<br />
puute kummankin <strong>alueen</strong> osalla. Arkangelissa <strong>ja</strong> yleensäkään Venäjällä ei aluehallinnoissa tunneta<br />
suomalaisen yritystoiminnan tasoa <strong>ja</strong> halukkuutta osallistua Venäjän alueilla oleviin hankkeisiin.<br />
Toisaalla Suomessa ei tiedetä Venäjän alueiden talouselämän kehitysvaiheesta, investointisuunnitelmista<br />
<strong>ja</strong> yritysten osallistumismahdollisuuksista. Lisäksi varsinkin hallintovetoisten hankkeiden<br />
toteuttaminen edellyttää pitkää yhteensovitusta federaatiotason, aluehallinnon, investoijien <strong>ja</strong><br />
yritysten välillä. Tämä tilanne on yksi suurimpia ongelmia suomalaisten yritysten sijoittumisessa<br />
Venäjän ”alemman tason” markkinoille. Yrityksille ei mikään taho Venäjän alueilla tunnista uusia<br />
mahdollisuuksia, välitä niistä tietoa <strong>ja</strong> saa aikaan suomalaissa yrityksissä reaktiota valmistautua <strong>ja</strong><br />
osallistua hankkeiden valmisteluun sekä toteutukseen. Yritysten mukaan pääsy <strong>Barentsin</strong> alueelle<br />
on kutakuinkin mahdotonta, jos tähän tilanteeseen ei saada kor<strong>ja</strong>usta.<br />
Toisaalla venäläinen osapuoli ei tiedä, mistä suomalaista osaamista, teknologiaa <strong>ja</strong> materiaale<strong>ja</strong><br />
hankitaan. Suomen pk-yritykset eivät pysty yksittäin toimivina hankkimaan tarvittavaa tietoa<br />
osallistua Venäjän ”monimutkaisille” markkinoille. Suuret yritykset tunnistavat markkinatyhjiöt<br />
<strong>ja</strong> osaavat hakeutua niille. Pienten yritysten markkinat sen si<strong>ja</strong>an ovat usein hallintovetoisia tai<br />
pienten yritysten on hakeuduttava markkinoille suurten alihankkijoina <strong>ja</strong> niiden ”vahvojen siipien<br />
suo<strong>ja</strong>ssa”. Keskustelun aikana Arkangelin maaherra teki ehdotuksen: ”Meidän on alueiden välillä<br />
nimitettävä kaksi vastuuhenkilöä, jotka yhdessä seuraavat taloustilannetta, tunnistavat hankkeet <strong>ja</strong><br />
valmistelevat ehdotukset olemalla ainakin kuukauden kummankin osapuolen hallinnoissa vuodessa.<br />
Nämä henkilöt voivat pitkälle tunnistaa hankkeet, tuotteistaa niitä <strong>ja</strong> etsiä yhteistyökumppanuuksia<br />
hankkeiden toteuttamiseen”. Suomen edustus Venäjällä ei aktiivisesti tunnista mahdollisuuksia,<br />
vaan auttaa yrittäjiä, mikäli organisaatioilta kysytään apua. Arkangelin aluehallinto on useaan otteeseen<br />
jälkeenpäin tiedustellut: ”Onko suomalainen osapuoli kiinnostunut tällaiseen asiantunti<strong>ja</strong>yhteistyöhön?”<br />
Tähän selvitysmies ei pysty antamaan vastausta, vaan kannanotto kuuluu lähinnä<br />
TEM:in <strong>ja</strong> muiden välittäjäorganisaatioiden tehtäväksi.<br />
Syyskuun neuvottelua varten Arkangelin aluehallinto oli valmistellut heidän puoleltaan<br />
seuraavan virallisen listan mahdollisista yhteistyöhankkeista Arkangelin <strong>ja</strong> Suomen välillä:<br />
1. Puun syvä <strong>ja</strong>lostus, mm. liimahirsi-, OBS-levy-, lastulevy- <strong>ja</strong> kovalevytuotanto<br />
2. Sahojen modernisointi, biopolttoaineiden tuotanto, liimapuuelementtien valmistus pientalorakentamista<br />
varten Arkangelin sahalla no. 3<br />
3. Puurakennuskombinaatin (talotehdas) rakentaminen Velskissa<br />
4. MDF-levytehtaan (kuivapuristus 100 kuutiota vuodessa) Plesetskissä<br />
5. Automaattisten energiayksikköjen sekä liimapuuelementtitalojen sar<strong>ja</strong>tuotanto Konoshassa<br />
6. Biopolttoaineen valmistus huonolaatuisesta puusta <strong>ja</strong> puujätteestä, useita projekte<strong>ja</strong><br />
7. Puunkorjuuyrityksen <strong>ja</strong> pellettitehtaan perustaminen (50 000 tonnia vuodessa) Konoshassa<br />
8. Puupellettitehtaan rakentaminen Velskissa<br />
9. Teollisuuspuistoverkoston toteuttaminen Arkangelissa <strong>ja</strong> Velskissa<br />
10. Marjojen <strong>ja</strong> sienten<strong>ja</strong>lostustehtaan perustaminen, pakastus <strong>ja</strong> säilykkeet<br />
11.<br />
Kaupungin ulkopuolelle rakennettavan matkailuhotellin (klubi-hotelli) toteuttaminen Kar-<br />
102 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET
Change language