Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
autonominen alue (okryk). Arkangelin lääniin kuuluvat myös Franz Josefin maa <strong>ja</strong> Nova<strong>ja</strong> Zeml<strong>ja</strong>.<br />
Lääni käsittää 589 000 neliökilometriä, eli 3,5 % Venäjän federaation pinta-alasta. Väkiluku on<br />
1,27 miljoonaa asukasta. Venäjän historian ensimmäinen ulkomaailmaan avattu meritie Arkangelin<br />
kautta on nyttemmin kohoamassa uudelleen <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> talouden <strong>ja</strong> logistiikan merkittäväksi<br />
keskukseksi. Ennen Arkangelin läänin kokonaistarkastelua on syytä asettaa Arkangelin lääni Murmanskin<br />
rinnalle <strong>ja</strong> tehdä arvioita, millä tavalla avautumassa olevat <strong>Barentsin</strong> <strong>ja</strong> Jäämeren <strong>alueen</strong><br />
suurhankkeet sekä Koillisväylän avautuminen vaikuttavat läänien väliseen kilpailuun, osallistumiseen<br />
sekä mahdolliseen työn<strong>ja</strong>koon. Murmanskin ohella Arkangeli on läheisessä yhteistyössä<br />
Nor<strong>ja</strong>n kanssa.<br />
Perinteinen ”pomori<strong>alueen</strong> turskansyöjäväestö” ilman hallintorajo<strong>ja</strong> näyttää löytävän toisensa<br />
merellisten mahdollisuuksien uudelleen avautuessa Jäämeren tuntumassa. Öljy- <strong>ja</strong> kaasuvaltio Nor<strong>ja</strong><br />
on 1990-luvun alusta panostanut voimakkaasti Thorvald Stoltenbergin idean jälkeen Atlantin <strong>ja</strong><br />
Jäämeren rannikoiden <strong>ja</strong> Pohjoiskalotti<strong>alueen</strong> Venäjä-yhteistyön kehittämiseen. Toki jo sitä ennen<br />
Nor<strong>ja</strong> muihin Pohjoismaihin verrattuna NATO:n jäsenmaana kehitti <strong>ja</strong> vahvisti Pohjois-Nor<strong>ja</strong>n asutusta<br />
<strong>ja</strong> talouselämää erityisesti strategisista syistä. Nyt Nor<strong>ja</strong>n läsnäolo vahvistuu Jäämeren rannikkoalueiden<br />
<strong>ja</strong> manner<strong>ja</strong>lustan hankkeiden kehittämisessä. Ilmaston lämpeneminen <strong>ja</strong> luonnonvarojen<br />
käyttöintensiteetin kohoaminen sekä kaivannaisteollisuuden vahvistuminen ovat Koillisväylän<br />
avaamisen kynnyksellä yhdistämässä merellisten valtioiden rannikko- <strong>ja</strong> manner<strong>ja</strong>lustayhteistyötä.<br />
Tämän rinnalla Murmansk <strong>ja</strong> Arkangeli ovat kilpaa esittäneet isännyyttään Jäämeren <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong><br />
<strong>alueen</strong> luonnonrikkauksien käyttöönoton keskuspaikkana. <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> talouden pelikenttä<br />
näyttää siirtyvän taigavyöhykkeeltä tundralle <strong>ja</strong> siitä edelleen merenalaiselle manner<strong>ja</strong>lustalle.<br />
Venäjän kolme pohjoista aluetta Murmansk, Arkangeli <strong>ja</strong> Nenetsia sekä Nor<strong>ja</strong> käynnistivät syyskuussa<br />
2010 yhteisen suunnitelman Atlantin <strong>ja</strong> Jäämeren etelärannikon logistisen järjestelmän kehittämiseksi.<br />
Suunnitelma sisältää pohjoisen kuljetuskäytävän varrelle kehitettävät neljä logistista<br />
keskusta Nor<strong>ja</strong>n Kirkkoniemestä Murmanskin kautta Vienanmeren Arkangeliin <strong>ja</strong> Nenetsia Naryan-<br />
Mariin. Jo aiemmin Venäjä on julkistanut suunnitelman Kamchatkan Petro-Pavlovskin kaupungin<br />
toimimisesta Tyynen valtameren koillisrannikon ”hubina”. Vaikka suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa,<br />
alueet ovat sopineet keskenään kohdentaa konkreettisia lähia<strong>ja</strong>n suunnitelmia valittujen<br />
keskusten kehittämiseen lähimmän kahden- kolmen vuoden aikana. Vuoden 2010 kesällä onnistuneet<br />
kuljetukset Koillisväylän kautta Aasiaan ovat rohkaisseet Nor<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> Venäjää lähitulevaisuuden<br />
suuriin investointeihin. Ne vauhdittuvat edelleen, mikäli maaliskuussa 2011 tehdään päätös Shtokmanin<br />
kaasukentän avaamisesta <strong>ja</strong> töiden käynnistymisestä vuoden loppuun mennessä. Innostus<br />
arktisen yhteistyön lisäämiseen kasvaa myös Kanadassa <strong>ja</strong> USA:ssa, sillä napajäätikön sulaminen<br />
avaa koko sirkumpolaarisen yhteistyön talouden ohella myös extreme-matkailulle. Muutos tulee<br />
vaikuttamaan myös strategiseen varustautumiseen joko yhteistyötä lisäävästi tai kriisejä kasvattamalla.<br />
Kummatkin ovat mahdollisia.<br />
Koillisväyläyhteistyön suunnittelukokouksessa olivat hallintojen lisäksi myös Venäjän tullin,<br />
ra<strong>ja</strong>vartioston <strong>ja</strong> satamapalvelujen edusta<strong>ja</strong>t. Nor<strong>ja</strong>n puolelta kokoukseen osallistuivat Tromssan,<br />
Finnmarkenin <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> sihteeristön edusta<strong>ja</strong>t sekä laivanvarustus. Seuraava kokous pidetään<br />
joulukuussa 2010 joko Kirkkoniemessä tai Arkangelissa. Barents Observerin julkaiseman<br />
(20.9.2010) kartan mukaan suunniteltu logistinen reitti alkaa Etelä-Nor<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuu Nenetsian<br />
koilliskulmaan saakka. Kartta osoittaa suunnitellun väylän vaikutusalueeseen kuuluvaksi myös sisämaan<br />
kuljetusten suuntautuminen rannikon satamiin. Ruotsin kohdalla logistinen väylä kartan<br />
mukaan ulottuu Kölivuoriston yli Poh<strong>ja</strong>nlahden rannikolle Uuma<strong>ja</strong>an saakka. Suomi <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan tasavalta<br />
jäävät suunnitelman ulkopuolelle täysin sisämaan alueina. Suomen mukanaolo suunnitellun<br />
meritien kehittämisessä edellyttää yhteistyömuotojen löytämistä toimivien tahojen <strong>ja</strong> toteutuksessa<br />
olevien operaattoreiden kanssa. Olipa kyseessä telakkateollisuus, satamien kehittäminen, logistis-<br />
92 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET
Change language