Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1. ESIPUHE<br />
<strong>Työ</strong>- <strong>ja</strong> <strong>elinkeinoministeriö</strong> on osoittanut allekirjoittaneen tehtäväksi selvittää suomalaisten yritysten<br />
mahdollisuuksia sijoittua Venäjällä <strong>ja</strong> erityisesti <strong>Barentsin</strong> alueella avautuviin suuriin työkohteisiin. Kyseessä<br />
ovat kaasu- <strong>ja</strong> öljyesiintymien käyttöön otto <strong>ja</strong> niiden aikaansaamat mittavat kerrannaishankkeet<br />
metalliteollisuudessa, rakennustoiminnassa, kuljetusjärjestelmien toteuttamisessa sekä eri alojen palvelutuotannossa.<br />
Tämän ohella <strong>Barentsin</strong> alueella kaivosteollisuus <strong>ja</strong> tuotteiden <strong>ja</strong>lostaminen sekä kuljetukset<br />
avaavat suuria työkohteita. Taloudellisen aktiivisuuden siirtyminen kohti pohjoista, jopa Jäämeren<br />
manner<strong>ja</strong>lustan esiintymiin tapahtuu aikana, jolloin ilmaston lämpeneminen sulattaa jo useamman vuoden<br />
jääkerrostumia. Beringin salmen kautta on avautumassa Koillisväylän kuljetusreitti Euroopan <strong>ja</strong> Aasian<br />
välille.<br />
<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> taloudellinen aktiivisuus ajoittuu Venäjän talouden varsin voimakkaaseen kasvuun,<br />
joskin hankkeita on viivästyttänyt vuosien 2008 - 2009 talouslama <strong>ja</strong> sen aiheuttama kysynnän tilapäinen<br />
hiljentyminen sekä sijoitustoiminnan tason lasku suunniteltuihin investointeihin. Taloudessa on havaittavissa<br />
elpymisen merkkejä, mutta lamaa edeltänyttä tasoa ei ole vielä saavutettu. <strong>Barentsin</strong> alueella<br />
käynnistettävät suuret kaasu- <strong>ja</strong> öljyhankkeet toteutetaan vaativissa arktisissa olosuhteissa, mikä edellyttää<br />
pääomia, teknologiaa <strong>ja</strong> korkeaa osaamista. Olosuhteet <strong>ja</strong> pääomien kysyntä saattavat avata Venäjän<br />
strategisten luonnonvarojen monopolia ulkomaisille yrityksille. Samaa keskustelua käydään myös Koillisväylän<br />
kuljetusreitin avaamisesta ulkomaisille sijoittajille. <strong>Barentsin</strong> alueesta ilman häiriöitä on kehittymässä<br />
strategisesti aiempaa syvällisemmän kansainvälisen talousyhteistyön kokonaisuus. Napajäätikön<br />
sulamisen eteneminen avaa toimeliaisuutta myös Kanadan <strong>ja</strong> Yhdysvaltojen kanssa.<br />
Pohjoismaista Nor<strong>ja</strong> on aktiivisimmin mukana <strong>Barentsin</strong> arktisen <strong>alueen</strong> hankkeissa. Kahdenvälisissä<br />
suhteissa Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Venäjä ovat <strong>ja</strong>kaneet manner<strong>ja</strong>lustan kiistanalaisen vyöhykkeen, edistäneet vapaakauppaa<br />
<strong>ja</strong> viisumivapautta sekä valmistelleet yhdessä Ranskan kanssa suurimman hankkeen, Shtokmanin kaasukentän<br />
käyttöön ottoa. Lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta aiotaan tehdä maaliskuussa 2011.<br />
Tämän päätöksen odotetaan olevan lähtölaukaus suurten rakennushankkeiden käynnistymiselle. Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
Venäjä valmistelevat Koillisväylän satamien huolinta- <strong>ja</strong> liikekeskuksia omilla rannikoillaan. Venäjä alkaa<br />
kehittää Arkangelin <strong>ja</strong> Nenetsian itäpuolista Siperiaa Murmanskin II Arktisessa foorumissa lokakuussa<br />
2010 hyväksytyn Arktisen strategian mukaisesti.<br />
Tämän selvityksen tavoitteena on löytää keino<strong>ja</strong> suomalaisen yritystoiminnan sijoittumismahdollisuuksille<br />
<strong>Barentsin</strong> alueella käynnistettäviin hankkeisiin. Vaikka Venäjä on Suomen kolmen tärkeimmän<br />
kauppakumppanin joukossa <strong>ja</strong> suomalaiset yritykset ovat vahvasti Venäjän markkinoilla, investoineet <strong>ja</strong><br />
työllistävät 50 000 venäläistä, <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> uusissa hankkeissa Suomi on heikosti mukana. Selvityksessä<br />
tarkastellaan myös Venäjän pohjoisten alueiden <strong>ja</strong> koko federaation muitakin liiketoimintamahdollisuuksia.<br />
Monet niistä näyttävät jopa todennäköisemmiltä kuin merellinen kaasun <strong>ja</strong> öljyn tuotanto oheisrakentamisineen,<br />
lukuun ottamatta telakkateollisuutta <strong>ja</strong> eräitä alihankinto<strong>ja</strong>. Uudessa tilanteessa Suomen<br />
talouselämä haluaa osallistua aktiivisesti Venäjän <strong>ja</strong> koko <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> tarjolla oleviin hankkeisiin.<br />
Suomella <strong>ja</strong> Suomen talouselämällä ovat vuosisataiset suhteet laa<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> taloudeltaan sekä kulttuuriltaan<br />
monipuoliseen Venäjään. Selvitystyön aikana Venäjän ministeriöt, <strong>Barentsin</strong> tasavaltojen päämiehet <strong>ja</strong><br />
läänien maaherrat korostivat maidemme välisiä pitkiä <strong>ja</strong> hyviä suhteita. Venäjän talouden kehitykseen<br />
Suomelta toivottiin saatavan hyväksi koettu<strong>ja</strong> malle<strong>ja</strong> tuotantoon, palveluihin, kulttuuriin sekä Euroopan<br />
unionin <strong>ja</strong> Venäjän väliseen yhteistyöhön. Suomen <strong>ja</strong> Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä.<br />
Oulussa 20. päivänä joulukuuta 2010<br />
Eino Siuruainen<br />
Maaherra, FT, selvitysmies<br />
5
Change language