Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
distaa neuvostoa<strong>ja</strong>lta periytyvää puutteellista asuntokantaa.<br />
Vuoden 2010 aikana talous on alkanut elpyä <strong>ja</strong> viennin vilkastuminen sekä tuotteiden vientihintojen<br />
kohoaminen ovat piristäneet taloutta kohti lamaa edeltänyttä tasoa. Alueen investoinnit<br />
elpyvät <strong>ja</strong> kasvavat määrällisesti. Merkittäviä sijoitta<strong>ja</strong>maita ovat mm. Bahama, Bahrein, Kypros,<br />
Turkki <strong>ja</strong> Tsekin tasavalta. Investointiin kiinnostavuus Vologdan alueelle johtuu Moskovan <strong>ja</strong> Pietarin<br />
läheisyydestä, hyvästä logistisesta asemasta, elinkeinoelämän monipuolisuudesta, hyvistä vientiyrityksistä<br />
<strong>ja</strong> luotettavasta talouden ilmapiiristä. Alueella on yli 200 teollista investointikohdetta,<br />
joiden partnereina toimivat mm. suomalaiset, ruotsalaiset, sveitsiläiset, saksalaiset <strong>ja</strong> amerikkalaiset<br />
yritykset. Euroopan jälleenrakennuspankki on vahva rahoitta<strong>ja</strong> Vologdan markkinoilla. Uusimpia<br />
hankkeita ovat mm. Vologdan <strong>alueen</strong> vesihuollon <strong>ja</strong> jätevesijärjestelmän kunnostaminen, lämpöhuollon<br />
parantaminen, energiahuollon hanke Veliki Ustjugissa, joka on Venäjän ”Pakkasukon” kotipaikka.<br />
Alueen talouselämä <strong>ja</strong> yritykset järjestävät useita messu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> osallistuvat kansainvälisille<br />
messuille. Tarkoituksena on lisätä pk-sektorin osuutta taloudessa. Vuoden 2010 alussa Vologdassa<br />
toimi yli 6 000 pk-yritystä, jotka työllistivät 73 000 henkilöä.<br />
Vologdan päävientituote 1700 - 1800-luvuilla oli Euroopassa erityisaseman saanut Vologdan<br />
voi. Päävientialueina olivat Länsi-Euroopan maat, erityisesti Tanska <strong>ja</strong> Iso Britannia. Niiden jälkeen<br />
vientialueina ovat olleet Turkki <strong>ja</strong> Lähi-itä. Myöhemmin <strong>alueen</strong> suurteollisuuden tuotteet ovat<br />
muodostaneet viennin pääosan. Aluehallinnon antamien tietojen mukaan Vologdan <strong>alueen</strong> yritykset<br />
ovat liikesuhteissa 105 valtioon. Vuonna 2009 viennin arvo oli 2 950 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria, se oli peräti<br />
53.7 % edellisvuotta pienempi johtuen hiipuneesta kysynnästä <strong>ja</strong> päävientituotteiden hintojen<br />
rajusta laskusta. Tärkeimpiä vientituotteita ovat metallituotteet, kemianteollisuuden tuotteet, puu<strong>ja</strong>losteet,<br />
konepa<strong>ja</strong>teollisuuden tuotteet <strong>ja</strong> monipuoliset pk-teollisuuden tuotteet. Tuonti oli vastaavan<br />
aikaan arvoltaan 428,4 mil<strong>ja</strong>rdia dollaria. Tuonti käsitti metalle<strong>ja</strong>, koneita <strong>ja</strong> laitteita, kemikaale<strong>ja</strong>,<br />
polttoaineita, kaasua <strong>ja</strong> energiaa sekä puualan tuotteita. Vologdan aluehallinnon internet -sivuilta<br />
saa hyödyllistä tietoa <strong>alueen</strong> luonteesta, kehityksestä sekä yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Maaherra V<strong>ja</strong>tseslav Pozgalevin lausunto selvitysmiehelle henkilökohtaisessa keskustelussa<br />
Oulussa 7.11.2010 yhteistyön mahdollisuuksista <strong>ja</strong> sisällöstä:<br />
”Vologdan <strong>alueen</strong> talous on elpymässä lähes kahden vuoden lamasta. Tuotanto <strong>ja</strong> vientihinnat<br />
ovat kohonneet <strong>ja</strong> investoinnit lisääntyneet. Talouskehityksessä <strong>ja</strong> väestön elinoloissa<br />
pyritään nyt pääsemään lamaa edeltäneelle tasolle. Uudistusten <strong>ja</strong>tkaminen on<br />
välttämätöntä. Se edellyttää teknologian soveltamisen lisäämistä kaikilla tuotannonaloilla,<br />
palvelujen parantamista, koulutuksen sisällöllistä uudistamista <strong>ja</strong> yrittäjyyden vahvistumista”.<br />
Maaherra Pozgalev ehdotti suomalaiselle osapuolelle mm. seuraavia konkreettisia<br />
tavoitteita:<br />
• Koulutusyhteistyön käynnistäminen erityisesti elinkeinoelämän kannalta tärkeillä<br />
aloilla ammattikorkeakoulujen <strong>ja</strong> yliopistojen välillä. Nykyisin opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoa ei<br />
juurikaan ole. Tulevien yritysjohtajien tulee oppia tuntemaan toistensa tavoitteet <strong>ja</strong><br />
toimintamallit.<br />
• Puun<strong>ja</strong>lostusteollisuudessa on edelleen käyttämättömiä mahdollisuuksia. Parhaillaan<br />
selvitetään massa- <strong>ja</strong> paperituotannon yhteistyötä, taloteollisuudessa pitää<br />
edistyä, rakennuslevyjen tuotannossa tarvitaan uusia tuotteita, huonekaluteollisuudessakin<br />
on mahdollisuuksia.<br />
Paikallisiin biopoh<strong>ja</strong>isiin luonnonvaroihin<br />
• perustuvien lämmitysjärjestelmien toteuttaminen<br />
on Venäjän energiatehokkuuskampan<strong>ja</strong>n vuoksi välttämätöntä. Useim-<br />
116 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET
Change language