Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kushallinnon kannanotto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tavoiteasettelu<strong>ja</strong>, sillä ne pian alkavat toimia käytännössä aluetasolla,<br />
minkä vuoksi yhteydenpito aluehallintoon on tarpeellista. Tavanomainen yritystoiminta on hallinnon<br />
päätöksistä vähemmän riippuvainen, joskin keskushallinnon yleinen tahtotila on tarpeellista<br />
tiedostaa. Venäjällä on aikalailla eri asia, tuoko markkinoille haluttu<strong>ja</strong> hyödykkeitä, vai hakkaako<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostaa federaation metsää vai toteuttaako aluehallinnon kanssa tehdyn sopimuksen mukaan<br />
paikallista lämpövoimalaa <strong>ja</strong> lämmön <strong>ja</strong>keluverkostoa. Jotkut toimialat ovat haluttu<strong>ja</strong> ulkomailta,<br />
toiset kiinnostavat omia yrittäjiä <strong>ja</strong> jotkut ovat kansallisesti strategisia, joiden monopole<strong>ja</strong> ei helposti<br />
avata. Tilanne muuttuu ainakin osittain WTO:n jäsenyydessä.<br />
11.1. VENÄJÄN TALOUS<br />
Esillä oleva selvitys kohdistuu Luoteisen federaatio<strong>alueen</strong> viiteen <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> subjektiin,<br />
Murmanskin <strong>ja</strong> Arkangelin lääneihin, Nenetsian autonomiseen alueeseen sekä Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Komin<br />
tasavaltoihin, joiden taloutta <strong>ja</strong> talouden edellytyksiä tarkastellaan kutakin erikseen. Lisäksi selvitykseen<br />
sisältyy Vologdan lääni, jota ei varsinaisesti lueta <strong>Barentsin</strong> aluekokonaisuuteen. Kyseisten<br />
alueiden tarjoamia mahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti Suomen pk-yritysten osallistumisen<br />
näkökulmasta. Alueen kiinnostavuutta lisäävät monet suuret kehityshankkeet, jotka tulevat<br />
tarjoamaan merkittäviä vienti- <strong>ja</strong> yritysyhteistyömahdollisuuksia. Suuret hankkeet nostavat <strong>alueen</strong><br />
nykyisin vaatimatonta painoarvoa <strong>ja</strong> muodostavat <strong>uusiutuvat</strong> olosuhteet elinkeinoihin, talouteen <strong>ja</strong><br />
<strong>alueen</strong> logistiikkaan.<br />
Huolimatta koko Venäjän merkityksestä Suomen kauppa- <strong>ja</strong> yhteisyrityskumppanina sekä sijoituskohteena,<br />
selvitystyön ra<strong>ja</strong>uksen vuoksi tarkastellaan sen tarjoamia mahdollisuuksia hyvin<br />
pinnallisesti. Moskovan <strong>ja</strong> Pietarin alueet, muut kasvukeskukset, jopa Uralin takana, tarjoavat<br />
nykyvaiheessa suomalaisille yrityksille <strong>Barentsin</strong> aluetta merkittävästi suurempia liiketoimintamahdollisuuksia.<br />
Toisaalta <strong>Barentsin</strong> alue on lähellä, luonnonolot samantapaiset, alueiden välillä ovat<br />
pitkäaikaiset yhteistyösuhteet <strong>ja</strong> <strong>alueen</strong> luonnonvarojen hyödyntäminen avaa Luoteis-Euroopassa<br />
uuden kehitysvaiheen. Lisäksi ilmaston muutos nostaa <strong>alueen</strong> globaalin logistiikan merkittäväksi<br />
keskukseksi. Suomalaiset yritykset joutuvatkin pohtimaan, hakeutuako <strong>Barentsin</strong> lähialueelle,<br />
usein konventionaalisiin kohteisiin, vai pyrkiväkö suurimmille kasvualueille <strong>ja</strong> uusille tuotannonaloille,<br />
jotka tarjoavat ehkä suurempia kasvumahdollisuuksia.<br />
Muutos Neuvostoliiton suunnitelmataloudesta kohti tuntematonta tulevaa merkitsi Venäjän taloudelle<br />
suurta katastrofia 1990-luvun alussa. Merkittävä osa toiminnoista lamautui. Siirtyminen<br />
opettelemaan markkinatalouden perusteita johti valtion omaisuuden hallitsemattomaan uus<strong>ja</strong>koon,<br />
häiriöön <strong>ja</strong> kokeiluihin pankki- <strong>ja</strong> rahoitussektorilla. Muutos halvaannutti logistiikan <strong>ja</strong> hallinto<br />
sekä kansa elivät suunnattomassa epävarmuudessa <strong>ja</strong> tavarapulassa. Alkuun oli käytettävissä rahaa,<br />
mutta ei ollut tavaraa. Pian tilanne kääntyi. Tavaraa alkoi tulvia kaikilta tahoilta, mutta kansalla ei<br />
ollut ostovoimaa. Palkko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> eläkkeitä ei voitu maksaa <strong>ja</strong> kollektiiviset talousyksiköt hajosivat.<br />
Neuvostoliiton perintö <strong>ja</strong>ettiin muutamassa hetkessä hallitsemattomasti, mikä teki toisista rikkaita<br />
<strong>ja</strong> toisilta hupeni neuvostoa<strong>ja</strong>n toimeentulon turvallinen perustaso. Venäjällä alkoi orientoituminen<br />
markkinatalouteen <strong>ja</strong> kansainvälisen kaupan uusiin pelisääntöihin. Vienti romahti <strong>ja</strong> maa<br />
vajosi tilaan, jossa sosiaaliavulle oli tarvetta erityisesti syrjäseuduilla. Raskas valtionvelka lankesi<br />
kaikkiin tärkeimpiin kauppakumppaneihin, Suomi mukaan luettuna. Öljyn, kaasun <strong>ja</strong> metallienhintojen<br />
nousun <strong>ja</strong> viennin turvin maa pääsi muutoksessa jo parempaan asemaan ennen seuraavaa<br />
talouskriisiä. <strong>Barentsin</strong> alueella energian <strong>ja</strong> raaka-aineiden vienti antoi tulo<strong>ja</strong>, mutta oma sisäinen<br />
talous kamppaili suurissa vaikeuksissa. <strong>Työ</strong>voima pyrki hakeutumaan vientiteollisuuden dollariperustaiseen<br />
ketjuun. Jopa yliopistojen professorit hakeutuivat parempipalkkaisiin <strong>ja</strong> palkan saannin<br />
41
Change language