Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
gistiikkaan, tietotekniikkaan, voimalaitosten kehittämiseen sekä pankkisektoriin. Kansainvälisessä<br />
kilpailukyvyssä Kar<strong>ja</strong>la sijoittuu 38. tilalle federaation subjekteista. Päämiehen hallinnon mukaan<br />
”Kar<strong>ja</strong>laa voidaan pitää teollisesti kehittyneenä, sijoittajia pääpiirteissään myötäilevänä <strong>ja</strong> korkean<br />
investointipotentiaalin <strong>alueen</strong>a”.<br />
Kar<strong>ja</strong>lan teollisuuden pääalo<strong>ja</strong> ovat puunkorjuu, puun<strong>ja</strong>lostus, sellu- <strong>ja</strong> paperiteollisuus (41,2 %),<br />
musta metallurgia (18.0 %), sähköntuotanto (14,8 %), koneenrakennus- <strong>ja</strong> metalliteollisuus, värimetallurgia,<br />
elintarviketeollisuus (5 – 9 %) kukin. Kar<strong>ja</strong>lan metsävarat käsittävät 937,7 milj. kuutiometriä,<br />
josta havupuuta 370 milj. kuutiometriä. Vuosittainen korjuun määrä voi olla noin 10,6<br />
milj. kuutiometriä. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa tuotetaan 10 % Venäjän rautamalmista, 23 % paperista, 9<br />
% selluloosasta, 7,3 % puutavarasta, 3 % sahatavarasta <strong>ja</strong> 60 % voimapaperisäkeistä. Tärkeimpiä<br />
teollisuuskeskuksia ovat Petroskoi, Kontupoh<strong>ja</strong>, Segeza, Kostamus <strong>ja</strong> Pitkäranta.<br />
Tasavallan talous on Murmanskin tavoin vientiorientoitunut, tuotannosta keskimäärin 50 % menee<br />
vientiin, joillakin aloilla lähes 100 %. Kauppatase oli vuonna 2009 803 milj. dollaria, vienti<br />
1 041 milj. <strong>ja</strong> tuonti 238 milj. dollaria. Kolmannes ulkomaankaupasta käsittää kaupankäynti Suomen<br />
kanssa. Kar<strong>ja</strong>lan yhteydet Euroopan maihin ovat vilkkaat <strong>ja</strong> tasavalta on aktiivisesti mukana<br />
EU:n <strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteisissä ohjelmissa. Tasavallan tavarankuljetukset olivat vuonna 2009<br />
20,9 milj. tonnia, joista rautateiden osuus oli 82,9 %. Tasavallan telekommunikaatiomarkkinoilla<br />
toimii yli 14 vaihtoehtoista operaattoria. Käsipuhelimet toimivat kaikissa piirikeskuksissa <strong>ja</strong> varsin<br />
kattavasti Petroskoin seudulla sekä tärkeimpien maanteiden varsilla. Internet-pisteitä oli 2008<br />
yhteensä 176, joista 135 toimi postitoimistoissa, 30 kulttuurilaitoksissa, mm. kir<strong>ja</strong>stoissa <strong>ja</strong> 8 kunnallisissa<br />
laitoksissa.<br />
Tasavallan elintarvikesektori tuottaa vil<strong>ja</strong>a, naudan <strong>ja</strong> siipikar<strong>ja</strong>n lihaa, kirjolohta, turkiksia, perunaa,<br />
vihanneksia ulkona <strong>ja</strong> kasvihuoneissa, kukkia <strong>ja</strong> muita tuotteita. Tärkeimmät maatalousyksiköt<br />
toimivat Kontupoh<strong>ja</strong>ssa, Äänisenrannan, Prääsän, Aunuksen, Karhumäen <strong>ja</strong> Sortavalan piireissä.<br />
Mainituissa hallintopiireissä tuotetaan maa- <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>taloustuotteista 70 %. Kaikissa maaseutukylissä<br />
tuotetaan merkittävä osa elintarvikkeista omaan käyttöön sekä kerätään marjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sieniä sekä<br />
harjoitetaan metsästystä <strong>ja</strong> kalastusta sallituissa rajoissa. Vuoteen 2012 ulottuvassa suunnitelmassa<br />
erityistä huomiota kiinnitetään maatalouden kehittämiseen. Luodaan uusia osuuskuntia, uusia tilo<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> aktivoidaan maaseudun pienyrittäjyyttä.<br />
14.1 KANSALAISTEN PERUSPALVELUT<br />
Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan koulutussektori on hyvin kehittynyt. Tasavallassa toimii 930 yleissivistävää<br />
koulutuslaitosta, joista 241 peruskoulua, 20 korkeakoulua sekä 17 maan muissa osissa olevien<br />
korkeakoulujen filiaalia. Tasavallan budjetista 21 % käytetään opetukseen <strong>ja</strong> koulutukseen. Valtio<br />
tukee kar<strong>ja</strong>laisten, suomalaisten <strong>ja</strong> vepsäläisten omakielistä opetusta ”Etnokulttuuri Kar<strong>ja</strong>lassa”ohjelmassa.<br />
Yli 40 oppilaitosta noudattaa toiminnassaan etnokulttuurisisältöä. Kaikissa kouluissa<br />
on tietokoneita <strong>ja</strong> internet-yhteydet. Tasavallassa toimii opetuksen kehityksen informaatiokeskus <strong>ja</strong><br />
18 koulujen välistä metodologista keskusta, jotka tukevat tietokonepalvelujen ylläpitämistä jokaisessa<br />
yleissivistävässä koulussa. Elinkeinotoiminnan <strong>ja</strong> ulkomaisten yhteyksien kannalta keskeisin<br />
yliopisto on monialainen Petroskoin vuonna 1940 perustettu valtionyliopisto, entinen Otto Ville<br />
Kuusisen yliopisto.<br />
Kar<strong>ja</strong>lassa kansalaisten kuntoa huolletaan tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan ilmaista terveydenhuoltoa<br />
kaikille tarvitseville. Suurta huomiota kiinnitetään terveisiin elämäntapoihin. Vuonna<br />
71
Change language