Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
logistiikasta. Kahden, jopa kolmen sukupolven a<strong>ja</strong>n ra<strong>ja</strong> oli suljettu <strong>ja</strong> ennakkoluulot ra<strong>ja</strong>n molemmin<br />
puolin perustuivat sodan traumaattisiin kokemuksiin. Myös Venäjän hallintoalueiden välinen<br />
yhteistyö oli ollut neuvostoaikana vähäistä, sillä <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> ensimmäisten lähialuekokousten<br />
aikana sikäläiset viranomaiset olivat toisilleen vieraita. Venäjän muutokset <strong>ja</strong> yhteistyön syveneminen<br />
kasvattivat toimivaa henkistä logistiikkaa, mutta fyysisiin kulkuyhteyksiin idän <strong>ja</strong> lännen<br />
välillä ei juurikaan ole saatu kor<strong>ja</strong>usta. Ra<strong>ja</strong>ntakainen vähäinen tiestö oli huonokuntoista <strong>ja</strong> julkista<br />
liikennettä ei ollut lainkaan ra<strong>ja</strong>n yli. Viisumi-, tulli-, <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>muodollisuudetkin olivat kankeita.<br />
Vähitellen tilanne alkoi kor<strong>ja</strong>antua Venäjän puoleisen tieverkon kehittyessä. Nykyiselläänkin<br />
yhteydenpidon <strong>ja</strong> taloudellisen toiminnan suurimpia esteitä ovat huonot liikenneyhteydet, majoitustilojen<br />
puute, kielitaidottomuus <strong>ja</strong> kulttuurien vähäinen tuntemus. Valokaapeliyhteyden saaminen<br />
ra<strong>ja</strong>n yli Kostamukseen vei lähes kymmenen vuotta. Talouden yhteistyö ei voi kehittyä, ellei ole<br />
nopeita liikenneyhteyksiä, viestiliikennemahdollisuuksia <strong>ja</strong> nykyaikaisten viestintäteknologioiden<br />
toimivuus <strong>ja</strong> yhteensopivuus. Näillä aloilla edistyminen on ollut tarpeeseen nähden kohtuuttoman<br />
kankeaa <strong>ja</strong> hidasta. Moskovasta nähtynä luoteisen ra<strong>ja</strong>-<strong>alueen</strong> yhteyksien kehittäminen ei ole ollut<br />
korkealle priorisoitua.<br />
Maantieliikenne on pohjoisilla ha<strong>ja</strong>-asutusalueilla erittäin tärkeä sekä tavara- että henkilöliikenteen<br />
osalla. Suomen tieyhteydet Murmanskiin Ra<strong>ja</strong>-Joosepin <strong>ja</strong> Kantalahden kautta ovat parantuneet,<br />
mutta pitkien etäisyyksien vuoksi yhteydenpito vaatii aikaa <strong>ja</strong> aiheuttaa kustannuksia. Tie<br />
Vienan Kar<strong>ja</strong>laan Kuusamo - Suoperän kautta kohtaa suuria vaikeuksia Suoperä - Pääjärvi- tien<br />
erityisen huonon kunnon vuoksi. Tien parantaminen venäläisten toimesta oli ehtona Suoperän ra<strong>ja</strong>aseman<br />
EU-rahoitukselle. Tie luvattiin kunnostaa, mutta sitä ei vieläkään ole toteutettu. Toinen ongelma<br />
liittyy ra<strong>ja</strong>-aseman sähköistämiseen, sillä Kuusamon kaupunki lupasi maksaa sähköt viiden<br />
vuoden a<strong>ja</strong>lta. Sopimus umpeutuu vuoden 2010 lopussa, eikä Venäjän suunnasta ole sähkölin<strong>ja</strong>a<br />
ra<strong>ja</strong>-asemalle. Ra<strong>ja</strong>nylittäjien määrä on kasvussa, <strong>ja</strong> on oletettavaa, että Kuusamon <strong>ja</strong> Vienan Kar<strong>ja</strong>lan<br />
matkailijoiden määrä tulee lähi vuosina merkittävästi kasvamaan. Tulevaisuuden yhteistyön<br />
kannalta pienet käytännön esteet kannattaisi poistaa mahdollisimman pian. Tehtävänsä jättänyt<br />
Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan päämies totesi marraskuussa 2010, että ”hän ei hallintokaudellaan pystynyt<br />
saamaan Moskovaa kiinnostumaan Kar<strong>ja</strong>lan pohjoisosien kehittämisestä”.<br />
Lähialueyhteistyössä alusta lähtien on pyritty kehittämään <strong>Barentsin</strong> alueiden välisiä logistisia<br />
yhteyksiä. Vuonna 1995 Oulun lääninhallitus järjesti liikenneseminaarin, johon ottivat osaa lähes<br />
kaikkia yhteistyöalueet. Teemana oli erityisesti Luoteis-Euroopan toimivan liikennejärjestelmän<br />
luominen Atlantilta Uralille saakka. Tavoitteena oli rakentaa toimivia itä-länsisuuntaisia maantie-<br />
<strong>ja</strong> rautatieyhteyksiä, kehittää satamia, valmistella niiden välistä työn<strong>ja</strong>koa <strong>ja</strong> yrittää käynnistää<br />
alueiden välillä välttämätöntä lentoliikennettä. Suunnitelmissa oli edistää trans-Venäjä- rautatietä<br />
Perämeren satamista <strong>ja</strong> vieläkin kauempaa Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin puolelta Kar<strong>ja</strong>lan kautta Arkangeliin,<br />
Komiin <strong>ja</strong> Permin kautta Vladivostokiin vievään rautatiehen. Suunnitelmista oltiin yksimielisiä<br />
<strong>ja</strong> vähitellen toteutus alkoi Kar<strong>ja</strong>lassa Kochkoma -Letmozero-radan rakentamisena, jonka käyttö<br />
valmistuttuaan on jäänyt verrattain vähäiseksi tavaraliikenteeksi (Oulu-Kar<strong>ja</strong>la-Arkangeli-Komikäytävä<br />
1995). Tuohon aikaan toimi lentoliikenne Rovaniemen, Murmanskin <strong>ja</strong> Arkangelin välillä.<br />
Samoin Finnair lensi Helsingistä Joensuun kautta Petroskoihin. Myöhemmin lentoliikenne on kuihtunut<br />
<strong>ja</strong> <strong>Barentsin</strong> alueelle lennot ovat olleet mahdollisia ainoastaan Pietarin <strong>ja</strong> Moskovan kautta.<br />
Tserepovetsin Severstal-teräsyhtiön kone on lentänyt Helsingistä Petroskoin kautta Vologdaan.<br />
Lentoliikenteen hil<strong>ja</strong>iselon jälkeen <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> elinkeinojen, erityisesti öljy- <strong>ja</strong> kaasuteollisuuden<br />
käynnistyminen <strong>ja</strong> kasvu sekä pohjoisten seutujen kaivostoiminnan <strong>ja</strong> matkailun oletettu<br />
kehitys avaavat uudet tarpeet lentoliikenteen kehittämisessä. Mahdollisuuksia edesauttaa myös lentoyhtiöiden<br />
kilpailutilanteen muutos, jossa syöttöliikennettä siirtyy yhä enemmän tytäryhtiöiden <strong>ja</strong><br />
alihankkijoiden toteuttamaksi. Markkinoille tulleet pienet toimi<strong>ja</strong>t etsivät uutta asiakaskuntaa, joka<br />
52 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET
Change language