Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kivenlouhinta <strong>ja</strong> sepelin tuotanto ovat kehitteillä yritystoiminnaksi. Vuoden aikana on käynnistysvaiheessa<br />
ollut 33 hanketta, joihin sijoitettiin 3,5 mil<strong>ja</strong>rdia ruplaa. Neljän tuotantoyksikön perustaminen<br />
toi noin 400 uutta työpaikkaa. Sepelin kysyntää on vähentänyt rakennusalaa koetteleva<br />
talouskriisi. Lukuisia muita maa-ainesten käsittely- yhtiöitä on aktivoitumassa tasavallan alueella,<br />
muun muassa Kostamuksessa, Suojärvellä, Kontupoh<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> Ruskealassa. Suomalaisille yritykselle<br />
kohteet voivat tuoda mahdollisuuksia sekä yritystoimintaan että kuljetuksiin. Selvitysmies<br />
tutustui Ruskealan sepeli- <strong>ja</strong> kalkkituotantoon, joka saattaa korvata Suomessa ruotsalaisen kalkin<br />
käyttöä <strong>ja</strong> työllistää suomalaista kuljetuskalustoa.<br />
Kar<strong>ja</strong>lassa maaperän rikkauksien etsintä on aktiivista. Tietojen mukaan aluetasavallassa on lähes<br />
800 melko hyvin tutkittua esiintymää, joissa on noin 30 hyödyllistä kaivannaislajia. Uusien kaivosten<br />
avaaminen riippuu tuotteiden hintakehityksestä, yrittäjistä <strong>ja</strong> rahoituksen järjestymisestä.<br />
Tilaston mukaan sepelin tuotantoon soveliasta kallioperää on lähes 500 milj. kuutiometriä, rakennuskiviainesta<br />
5,5 milj. kuutiometriä, hiekkaa <strong>ja</strong> soraa 1,8 milj. kuutiometriä <strong>ja</strong> turvetta 5.7 milj.<br />
tonnia. Geologien mukaan kaivannaisista tärkeimpiä lähitulevaisuudessa ovat: kulta ( pot. 290 t.),<br />
platinaryhmän malmit (242 t), nikkeli (200 000 t.), timantit, rautamalmi (635 milj. t.), kromimalmi<br />
(82 milj. t) <strong>ja</strong> titaani (5.7 milj. t.).<br />
Luonnonvarojen hyödyntämistä toteutetaan ”Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan ympäristö <strong>ja</strong> luonnonvarat 2004<br />
- 2010” – tavoiteohjelman <strong>ja</strong> ”Mineraali- <strong>ja</strong> raaka-aineresurssit” – alaohjelman puitteissa. Vuonna<br />
2009 käytettiin näihin tarkoituksiin 2,6 miljoonaa ruplaa. Kaivosteollisuus kokonaisuudessaan tulee<br />
kohoamaan <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kaikissa valtioissa <strong>ja</strong> niiden pohjoisilla alueilla erääksi tärkeimmistä<br />
elinkeinoaloista. Tilanne tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön, tutkimuksessa, kaivosalan<br />
koulutuksessa, itse kaivostoiminnassa kone- <strong>ja</strong> teknologiahankintoineen, rikasteiden kuljetuksessa,<br />
<strong>ja</strong>lostuksessa <strong>ja</strong> kaivostoiminnan logistiikassa sekä ympäristökysymyksissä.<br />
14.3.4. Energia, vesitalous <strong>ja</strong> ympäristönsuojelu<br />
Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan energiatalouden tavoitteena on energiatasapainon saavuttamien tuotannon <strong>ja</strong><br />
kulutuksen välillä. Tavoitteeseen pyritään modernisoimalla toimivia tuotantolaitoksia <strong>ja</strong> rakentamalla<br />
uusia yksiköitä, mm- pieniä vesivoimaloita sekä ottamalla käyttöön energiaa säästävää teknologiaa<br />
sekä siirtämällä kustannustietoisuutta kuluttajien itsensä vastuulle. Laman vuoksi viime<br />
vuosina energian käyttö on vähentynyt noin 10 %. Kulutta<strong>ja</strong>ryhmittäin käyttö on <strong>ja</strong>kautunut viime<br />
aikoina stabiilisti teollisuuden (67 %), kotitalouksien (12 %), maa- <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>talouden (0.9 %) <strong>ja</strong><br />
muiden kuluttajien (20.1 %) välillä. Voimalaitosten altaisiin on kerätty vettä, mutta kuivien kesien<br />
johdosta vesivoiman osuutta ei ole voitu lisätä. Suurkuluttajien energian saantia on varmistettu<br />
rakentamalla uusia voimalinjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ottamalla käyttöön ”Louhi”-muuntamo.<br />
Valamon saariston sähkönsaantia on varmistettu Laatokan poh<strong>ja</strong>an upotetun kaapelin kautta.<br />
Hallitus on sopinut Nord Gidro Oy:n kanssa uusien tuotantoyksiköiden rakentamisesta <strong>ja</strong> toimivien<br />
yksiköiden tuotannon tehostamisesta. Hallituksen antaman tiedon mukaan viime vuonna otettiin<br />
käyttöön 53 kohdetta <strong>ja</strong> sähkölinjo<strong>ja</strong> rakennettiin noin 57 km, yhteisteholtaan 3 720 kWa. Kar<strong>ja</strong>la<br />
toteuttaa federaation lain no. 261/2009 energian säästämisen <strong>ja</strong> tehon lisäämisen konseptia. Se edellyttää<br />
kulutuksen viranomaisvalvontaa, paikallisten säästöohjelmien laatimista sekä kokonaisvaltaisen<br />
säästöohjelman valmistamista Petroskoin yliopiston kanssa. Vuoden 2010 loppuun mennessä<br />
laaditaan pääministeri Putinin ukaasin mukaan 13,5 %:n energiatehokkuuden säästösuunnitelma.<br />
Suomalaisten yritysten näkökulmasta edellistä merkittävämpää informaatiota antaa tasavallan<br />
päämiehen kanslia uusien bioenergialla toimivien lämpö- <strong>ja</strong> sähköntuotantolaitosten rakentaminen.<br />
Fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lan asutuksen rakenne sekä <strong>alueen</strong> runsaat<br />
mahdollisuudet biopolttoaineiden käyttöön avaavat uusia lämmön- <strong>ja</strong> sähköntuotannon mahdolli-<br />
81
Change language