Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
23. SELVITYSMIEHEN LOPPUPOHDINTAA<br />
Lyhytkestoinen selvitystyö, taustaryhmän istunnot <strong>ja</strong> yli neljä vuosikymmentä <strong>ja</strong>tkunut yhteistyö<br />
Neuvostoliiton <strong>ja</strong> Venäjän organisaatioiden sekä ihmisten kanssa sekä venäläisen osapuolen nyt<br />
antamat tiedot <strong>ja</strong> palautteet jättävät paljon pohdittavaa. <strong>Työ</strong>n lopussa selvitysmies jättää monta<br />
avointa kohtaa edelleen käsiteltäviksi tahoille, jotka voivat vaikuttaa Suomen <strong>ja</strong> Venäjän taloudellisiin<br />
suhteisiin, tässä tapauksessa <strong>Barentsin</strong> alueella. Eniten jää vaivaamaan asioihin suhtautumisen<br />
pinnallisuus, minkä pääsyyt lienevät kokemattomuus, tiedon puute <strong>ja</strong> syvällisten muutosten<br />
hallinnan heikkous. Eri tahoilla on käsitys, että asiat on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla,<br />
vaikka monet asiat pitäisi nyt nähdä <strong>ja</strong> tehdä eri tavalla. Tulee mieleen vanha venäläinen sanonta:<br />
”Sammaloituneen kiven alle ei kon<strong>ja</strong>kki virtaa”!<br />
Suomen <strong>ja</strong> Venäjän naapuruussuhteet ovat hyvät, mikä on tullut esiin pitkän työuran <strong>ja</strong> selvitystyön<br />
aikana. Tilanteesta huolimatta suomalaisten Venäjän olojen tuntemus on heikkoa <strong>ja</strong> pinnallista.<br />
Taloudelliseen yhteistyöhön meno edellyttää markkinoiden rakenne-erojen, kulttuurin, jopa kielen<br />
tuntemista. Moskovassa, Pietarissa <strong>ja</strong> muilla kasvualueilla toimiminen eroaa suuresti pyrkimisestä<br />
suurten kertaluonteisten hankkeiden toteuttamiseen tai osallistumaan heikon talouden alueiden<br />
hallintovetoisiin hankkeisiin. Yhteydenpito <strong>ja</strong> läsnäolo ovat välttämättömiä, sillä Suomella ei ole<br />
erityisasemaa, vaan Venäjä toimii kaikilla markkinoilla. Mitä enemmän Venäjä integroituu länteen,<br />
sitä kauemmas Suomella on vaara vieraantua Venäjän markkinoista.<br />
Selvityksessä mikään taho ei ole riittävästi sitoutunut pohtimaan, miten Suomen pk-yritykset<br />
saavat tietoa mahdollisuuksista osallistua Venäjän kysyntään, hankkeisiin <strong>ja</strong> yhteisyrityksiin. Saman<br />
ongelman tuovat esiin myös <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> hallinnot <strong>ja</strong> yritykset. Osallistumisesta päätöksen<br />
tekevät yritykset <strong>ja</strong> yrittäjät itse. Ratkaisu edellyttää kuitenkin todellista tietoa arvioida reaaliset<br />
mahdollisuudet. Suomen julkisen hallinnon välittäjäorganisaatiot ovat oikeassa todetessaan, että<br />
niiden rooli on edistää <strong>ja</strong> helpottaa markkinoille hakeutumista neuvonnan <strong>ja</strong> tilapäisen tuen turvin.<br />
Selvitystehtävä asetettiin keskeisesti ratkaisemaan juuri kyseistä ongelmaa.<br />
Julkinen rahoitustuki auttaa, mutta se ei pysty ratkaisemaan. Vastuuta on pystyttävä löytämään<br />
syvemmältä <strong>ja</strong> laajemmalta, koulutuksesta, yrittäjien omista järjestöistä, kauppakamareista <strong>ja</strong> Suomen<br />
koko tavasta toimia Venäjän talouden kanssa. Selvitys osoittaa, että venäläiset toivovat Suomen<br />
talouden yhteistyön kohdistuvan nyt alle kymmeneen keskeisimpään toimialaan. Selvitysmies<br />
ei ole havainnut osaamisen <strong>ja</strong> rakenteiden kohdennusta <strong>ja</strong> Venäjälle menon valmennusta juuri toivotuilla<br />
toimialoilla. Enemmänkin odotetaan, että kunhan yrittäjä kysyy, niin sitten autetaan. Pienet<br />
yritykset harvoin pystyvät yksin muodostamaan kilpailukykyisiä klustereita. Kyselyn mukaan ne<br />
eivät olleet edes käyttäneet palvelu<strong>ja</strong>.<br />
<strong>Barentsin</strong> alueella käynnistynee vuonna 2011 suuria hankkeita, joista on osittain jo tehty päätöksiä.<br />
Selvityksestä ilmenee varsin yksityiskohtaisesti, mistä investoinneista <strong>ja</strong> urakoista oheistoimintoineen<br />
on päätetty esimerkiksi Murmanskin Arktisissa foorumeissa I <strong>ja</strong> II. Maaherrat ovat<br />
kertoneet, minkä ovat voineet liikesalaisuuksilta. Selvitysmiehelle on jäänyt epäselväksi, miten<br />
suomalaiset yritykset tai niiden edusta<strong>ja</strong>t tai muut organisaatiot ovat olleet neuvottelupöydissä.<br />
Sama kysymys jäi elämään keskustelussa Sotshin Olymstroin kanssa. Kuinka hyvin Gazpromin<br />
<strong>ja</strong> Rosneftin valtavat organisaatiot tuntevat suomalaisten yritysten korkeaa tasoa <strong>ja</strong> toimintahalukkuutta<br />
suurissa hankkeissa? Suomen yrittäjät tarvitsisivat osaavan, laa<strong>ja</strong>sti luotetun <strong>ja</strong> Venäjällä<br />
tunnetun sekä hyväksytyn edusta<strong>ja</strong>n pysyvästi neuvottelemaan <strong>ja</strong> luomaan konkreettiset suhteet <strong>ja</strong><br />
tiedonvälityksen yrittäjien tarpeisiin. <strong>Barentsin</strong> tasavaltojen päämiehet <strong>ja</strong> maaherrat kysyvät <strong>ja</strong>tkuvasti,<br />
keneen Suomessa näissä asioissa voimme olla suoraan yhteydessä. Arkangelin <strong>ja</strong> Vologdan<br />
133
Change language