Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ien logistiikalle sekä tavaravirroille tuotantolaitoksista kohti valtamerten kuljetusten ”suuruuden<br />
ekonomiaa”?<br />
Suomen kannalta kehitys herättää useita kysymyksiä. Suomella ei ole maayhteyttä Jäämeren<br />
rannikolle. Tilanne olisi aivan toinen, jos Tarton rauhassa 1920 Suomeen liitetty Petsamo <strong>ja</strong> Liinahamarin<br />
satama olisivat edelleen käytettävissä. Jos näin olisi <strong>ja</strong>tkunut, myös Pohjois-Suomen<br />
aluerakenne olisi ilmeisen erilainen nykyiseen verrattuna. Mikäli Suomi aikoo olla aktiivisesti mukana<br />
Jäämeren <strong>alueen</strong> logistiikan kehittämisessä, se voi tapahtua vain Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän kautta tai<br />
molempien kanssa yhdessä. Meriteollisuuden mahdollisuudet ovat käytettävissä <strong>ja</strong> osin toteutuneet<br />
Etelä-Suomen telakoilla tai yhteistyönä, kuten jo nyt on tapahtunut Jäämeren rannikolla Wärtsilän<br />
toimesta. Yhteistyön aikaansaaminen <strong>ja</strong> toimiminen <strong>Barentsin</strong> alueella olisi kaikin keinoin turvattava.<br />
Tässä vaiheessa <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> valtioiden keskushallinnot <strong>ja</strong> yhteistyöelimet tulevat avainasemaan.<br />
Pohditaanko yhteistyöelimissä muutoksien tuomaa kokonaisuutta kunkin valtion intresseistä,<br />
vaan onko yhteistyöorganisaatio koossa pitävä kulissi, jonka sisällä valtioiden kahdenvälistä<br />
yhteistyötä on helpompi syventää vedoten myös muiden läsnäoloon?<br />
<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kaivostoiminta, metalliteollisuus <strong>ja</strong> puun<strong>ja</strong>lostus tuottavat volyymiltään suuren<br />
määrän tuotteita satamiin. Pa<strong>ja</strong>lan malmikuljetukset oh<strong>ja</strong>taan aiemmin aiotusta Kemin Ajoksesta<br />
Narvikin satamaan. Pohjoisen logistista järjestelmää on myös sisäsatamien osalta kehitettävä kilpailukykyiseksi,<br />
jotta niiden toiminta voidaan myös <strong>ja</strong>tkossa turvata. Suomesta ei ole myöskään<br />
rautatieyhteyttä Jäämeren äärelle, mikä eristää kuljetusyhteyksiä. Suomen on tiiviisti oltava mukana<br />
pohjoisen logistiikan kehittämisessä myös itä-länsi-suunnassa, sillä Venäjän <strong>ja</strong> Aasian kuljetuksia<br />
siirretään avattaville rataosuuksille talvikausina, jolloin Koillisväylä on jäässä.<br />
Ruotsi on vieläkin etäämmällä Jäämeren rannikosta, eikä Nor<strong>ja</strong>n itsenäistyttyä Ruotsilla ole ollut<br />
juuri minkäänlaisia yhteyksiä Pomorin rannikolle. Kaikki kaupankäynti <strong>ja</strong> ulkomaiset yhteydet ovat<br />
suuntautuneet etelään Tukholman kautta. Myös Kiina tuntee mielenkiintoa Koillisväylän käyttöön<br />
sekä taloudelliseen yhteistyöhön <strong>Barentsin</strong> alueella. Suomen on kohdennettava arktista osaamistaan<br />
asiakirjoista <strong>ja</strong> konferensseista kohti arjen toimintaa, joka mahdollistaa kansallisen osaamisemme<br />
soveltamisen tuotteiksi, palveluiksi <strong>ja</strong> työpaikoiksi, joihin yrityksillämme on osaamista <strong>ja</strong><br />
halua osallistua. Pohjoisten olojen korkean osaamisen soveltaminen käytäntöön on Suomelle mitä<br />
parhain kansallinen ”brändi”. Valtion on tärkeä toimia niin, että hankkeiden päätöspöydissä istuu<br />
myös suomalainen neuvotteleva <strong>ja</strong> päättävä edustus.<br />
128 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET
Change language