Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
YHTEISTYÖN OPPIMINEN BARENTSIN ALUEELLA<br />
Suomalaisten yritysten <strong>ja</strong> niiden henkilöstön pääsy <strong>Barentsin</strong> alueelle toteuttamaan kilpailtu<strong>ja</strong><br />
tai muutoin päätettyjä hankkeita edellyttää paljon myös siellä ololta. <strong>Työ</strong>n jäljen <strong>ja</strong><br />
tulosten tulee olla niin laadukkaita, että vaikeissakin kiistoissa työllistävä osapuoli voi todeta,<br />
että käsillä olevaa osaamista ei ole syytä menettää. Hyvä työ <strong>ja</strong> korkea laatu takaavat<br />
myös <strong>ja</strong>tkossa parhaat menestymisen mahdollisuudet. Suomen pitää tulla tunnetuksi<br />
todellisena osaa<strong>ja</strong>maana <strong>ja</strong> hankkeiden käytännön toteutta<strong>ja</strong>na suomalaisille luontaisilla<br />
osaamisen aloilla.<br />
YHTEISTYÖN PYSYVÄ JATKAMINEN<br />
Pääsy <strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> yhteisiin hankkeisiin antaa mahdollisuuden löytää yhteistyötaho<strong>ja</strong>,<br />
joiden kanssa saattaa syntyä yrityksiä <strong>ja</strong> tuotantoa molempiin maihin tai vientiin kolmansiin<br />
maihin. Samalla uusia partnereita tulisi saada kouluttautumaan läntisin pelisäännöin<br />
ammattikorkeakoulujen luomiin Venäjä-yhteistyön yrittäjäklinikoihin, joissa tulevista<br />
partnereista tulee sitoutuneita läntisen yhteistyön osaajia <strong>ja</strong> johtajia. Ilman aitoa ihmisten<br />
yhteistyötä ra<strong>ja</strong>n yli <strong>ja</strong> toimeliasta intressien yhdistämistä sekä menestymisen halua on<br />
vaikea edistää tämän selvityksen perustavoitteita.<br />
HYVÄKSYNNÄN SAAMINEN PARTNERIEN KESKUUDESSA<br />
Aito yhteistyö edellyttää hyväksytyksi tulemista <strong>ja</strong> toisen osapuolen hyväksymistä. Vain<br />
harvoilla suomalaisilla pk-yrityksillä on tästä kokemusta. Jo aiemmin oli esillä, että Venäjä<br />
on rakenteeltaan ihmisten verkosto, jossa luottamuksella on keskeinen si<strong>ja</strong>. Sen lunastaminen<br />
edellyttää yrittäjien polulla paljon osaamista <strong>ja</strong> paikallisten olojen ymmärtämistä,<br />
mutta se on mahdollista kun <strong>ja</strong>ksaa nähdä ”positiivista vaivaa”. Läntisenä mallimaana<br />
Suomea kutsutaan mukaan Venäjän muutokseen. Nyt on kyse tämän ”viennin onnistuvasta<br />
tuotteistamisesta”.<br />
SUOMEN ASEMAN VAHVISTAMINEN VENÄJÄN MARKKINOILLA<br />
Suomi ei ole Venäjän taloudessa erityisasemassa, vaan Venäjä hakee kumppaninsa sieltä,<br />
mistä edullisimmin voi turvata tarvitsemansa ”hinta-laatu-suhteen” tai muutoin valitsemansa<br />
kumppanin. Neuvostoliiton a<strong>ja</strong>lta Suomella oli vahva asema, koska maa sai<br />
sosialistiseen talouteensa vieroksuttu<strong>ja</strong> läntisiä tuotteita <strong>ja</strong> osaamista ”kylmästä sodasta”<br />
huolimatta. Suomi oli luotettava ikkuna länteen <strong>ja</strong> tässä Suomi hallitsi roolinsa hyvin. Nyt<br />
Venäjä ”kalastaa” kaikilla vesillä, mikä on hyvistä suhteista huolimatta häivyttänyt maamme<br />
erityisasemaa.<br />
SUOMEN KESKITTYMINEN TODELLISIIN OSAAMISEN ALOIHIN VENÄJÄN MARKKINOILLA<br />
<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> kansainvälinen yhteistyö osoittaa, että uusimmassa kehitysaallossa<br />
”turskansyöjät” ovat löytäneet toisensa Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Venäjän yhteisten hankkeiden muodossa.<br />
Kaasu, öljy, Koillisväylän logistiikka <strong>ja</strong> kalastus ovat kuitenkin vain osa totuutta.<br />
<strong>Barentsin</strong> laa<strong>ja</strong>n <strong>alueen</strong> arki on kuitenkin paljon muuta, joka on nyt jäänyt suurten hankkeiden<br />
varjoon. Kaivokset, metallien <strong>ja</strong>lostus, metalliteollisuus, metsät <strong>ja</strong> niiden <strong>ja</strong>lostus,<br />
energia paikallisiin tarpeisiin, biopolttoaineet, rakentaminen, palvelutuotanto, matkailu<br />
sekä kaikkien toimintojen modernisointi ovat edelleen keskeisin osa talouselämää.<br />
131
Change language