Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8. SELVITYSTYÖN KÄYNNISTYMINEN<br />
<strong>Barentsin</strong> <strong>alueen</strong> selvitystyö käynnistyi 8.-9.4.2010 Helsingissä pidetyssä Venäjän federaation<br />
teollisuus- <strong>ja</strong> kauppaministeri Viktor Borisovits Hristenkon <strong>ja</strong> hänen asiantunti<strong>ja</strong>delegaation sekä<br />
työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen <strong>ja</strong> suomalaisten asiantunti<strong>ja</strong>in välisessä keskustelussa.<br />
Venäjän puolelta edustettuina olivat ministerin korkeatasoiset asiantunti<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> avusta<strong>ja</strong>t mm. metsä-<br />
<strong>ja</strong> kevyen teollisuuden-, meriteollisuuden, metalliteollisuuden sekä logistiikan aloilta. Lisäksi mukana<br />
olivat ministeriön kansainvälisten asian keskeiset henkilöt. Suomen puolelta neuvotteluihin <strong>ja</strong><br />
vierailuun osallistuvat vastaavien toimialojen sekä ministeriön korkeatasoiset edusta<strong>ja</strong>t. Selvitysmies<br />
osallistui myös keskusteluihin.<br />
Ministeritapaamisessa käsiteltiin Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välisen kaupan tilannetta, elinkeinopolitiikkaa,<br />
investointiyhteistyön kehittämistä, laivanrakennusyhteistyötä, metsäteollisuuden investointien<br />
edellytyksiä <strong>ja</strong> Venäjän suurhankkeita sekä Suomen yritystoiminnan mahdollisuuksia osallistua<br />
käynnistyviin suurhankkeisiin. Suomen metsäteollisuudesta keskusteluihin osallistuivat jo Venäjällä<br />
toimivien suurimpien yhtiöiden edusta<strong>ja</strong>t. Suurhankkeiden tilanteesta <strong>ja</strong> suomalaisten mahdollisuuksista<br />
keskustelivat Suomen puolelta mm. Sofi Oy:n, Finpro ry:n edusta<strong>ja</strong>t sekä selvitysmies.<br />
Laivanrakennusyhteistyön mahdollisuuksista Suomen osalta neuvottelivat STX Suomen Telakan<br />
<strong>ja</strong> Aker Arctic Technology Oy:n edusta<strong>ja</strong>t. Vierailukohteina olivat alan tuotantolaitokset <strong>ja</strong> niiden<br />
toiminta sekä tulevaisuuden suunnitelmat.<br />
Metsäteollisuuden osalta käsiteltiin raakapuun tuontitilannetta <strong>ja</strong> tullimaksujen vaikutusta metsäteollisuuden<br />
kehitykseen <strong>ja</strong> yhteistyöhön. Suomalaiset yritykset esittelivät omat suunnitelmansa<br />
venäjäyhteistyön suuntaan. Ne sisälsivät tähän mennessä saatu<strong>ja</strong> kokemuksia puun tuonnista, sen<br />
supistumisesta sekä mekaanisen metsäteollisuuden yhteistyökokemuksista Venäjän eri alueilla.<br />
Esillä oli metsän käytön kokonaisketju kylvö- <strong>ja</strong> istutustyöstä puunkorjuuseen sekä sen logistisiin<br />
ongelmiin. Metsäautoteiden rakentaminen <strong>ja</strong> kuljetuslogistiikan edistäminen on olennainen ongelma<br />
myös Venäjän omalle metsäteollisuudelle. Venäjällä on valmistunut koko federaation Metsästrategia,<br />
joka on suomalaisten käytettävissä. Samanlaista suomalaista suunnitelmaa myös venäläiset<br />
halusivat käyttöönsä. Ministeri Hristenko toivoi, että asiantunti<strong>ja</strong>t kävisivät läpi molemmat suunnitelmat<br />
<strong>ja</strong> samalla katsottaisiin suunnitelmien ”risteyskohdat”, joissa ovat alan parhaat tämän hetken<br />
yhteistyömahdollisuudet.<br />
Venäjällä halutaan yhteistyötä Suomen kanssa <strong>ja</strong> samalla nostetaan metsätalouden <strong>ja</strong> sen tuotannon<br />
arvoa elinkeinona <strong>ja</strong> kansantaloudessa. Ministeri toivoi, että ”asetutaan välillä toistemme rooleihin<br />
<strong>ja</strong> mietitään kummankin tahon kansalliset intressit”. Edelleen hän pohti, onko jotakin mennyt<br />
pieleen, sillä ”metsäalalla suomalaisten pitäisi olla venäläisten parhaita yhteistyökumppaneita”.<br />
Metsäteollisuuden alan keskustelu<strong>ja</strong> on selvitysmiehen toimesta myöhemmin <strong>ja</strong>tkettu kahteen otteeseen<br />
Moskovan ministeriössä sekä alueiden hallintojen kanssa, erityisesti Arkangelin aluehallinnossa.<br />
Murmanskia <strong>ja</strong> Nenetsiaa lukuun ottamatta metsävarojen käytön kokonaisuus on keskeisellä<br />
si<strong>ja</strong>lla kaikkien <strong>Barentsin</strong> aluehallintojen taloudessa. Perinteisten tuotteiden rinnalla suunnitelmat<br />
kohdistuvat uuden teknologian käyttöönottoon, rakennustuotannon käyttämiin <strong>ja</strong>losteisiin, huonekaluihin,<br />
puumassan käyttöön biopolttoaineena <strong>ja</strong> metsäluonnon merkitykseen matkailussa. Koko<br />
federaation metsän<strong>ja</strong>lostuksen keskeisiä ehdotuksia yhteistyöksi ovat rakennuslevytehtaat, erikoisvanerien<br />
tuotantoyksiköt, polttoainepellettitehtaat <strong>ja</strong> jätepuusta valmistettavat nykyistä halvemmat<br />
rakennuslevyt. Venäjän metsäasiantunti<strong>ja</strong>t kokevat, että parhainta puuraaka-ainetta on hukattu toissi<strong>ja</strong>isiin<br />
tarkoituksiin. Omakotitalojen <strong>ja</strong> puukerrostalojen rakentaminen yhteistyössä ovat keskeisinä<br />
tavoitteina.<br />
31
Change language