Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
suuksia sekä niiden edellyttämän infrastruktuurin rakentamista. Polttoaineina kyseeseen tulevat<br />
turve, puuhake, puupelletit <strong>ja</strong> yhdyskuntajätteet sekä eräissä tapauksissa kar<strong>ja</strong>talouteen yhdistetyt<br />
biokaasuvoimalat. Kar<strong>ja</strong>lan päämies Nelidovin mukaan tämän sektorin toteuttaminen on yksi<br />
keskeisimpiä yhteistyömuoto<strong>ja</strong> suomalaisten alan yritysten kanssa. Päämies neuvotteli 15 Kar<strong>ja</strong>lan<br />
energia-asiantunti<strong>ja</strong>n kanssa tasavallan hankkeista 29.-30.11.2010 Oulussa. Yhteishankkeiden<br />
konkreettinen valmistelu <strong>ja</strong>tkuu tammikuussa 2011.<br />
Tutkimusten mukaan Kar<strong>ja</strong>lassa on käytettävissä 5 mil<strong>ja</strong>rdia kuutiometriä polttoturvevaro<strong>ja</strong>.<br />
Kar<strong>ja</strong>lassa on 2,57 milj. hehtaaria soita, joista arvioidaan turvetuotantoon mahdollisesti otettaviksi<br />
700 000 ha, mikä merkitsee noin 2 mil<strong>ja</strong>rdia tonnia polttoturvetta. Tasavallan budjetin ulkopuolisilla<br />
varoilla on jo valmisteltu turvetuotantoalueita mm. Prääsän, Sortavalan, Aunuksen <strong>ja</strong> Pitkärannan<br />
piireissä. Paikallisen energian tuotannosta <strong>ja</strong> käytöstä ennustetaan muodostuvan tasavallan<br />
yksi keskeisimmistä teollisuuden aloista. Kehitystä ennustanut ”Rostoprom-Karelia” – yhtymä valmistaa<br />
tuotantoa Prääsän <strong>ja</strong> Aunuksen piireissä turvaamaan Aunuksen kaupungin lämpölaitoksen<br />
polttoainehuollon.<br />
Moskovalainen ”Malaya Energitika” – yhtiö on toiminut Kar<strong>ja</strong>lassa vuodesta 2003 uudistamalla<br />
<strong>ja</strong> rakentamalla kattilalaitoksia Värtsilässä, Salmissa <strong>ja</strong> Kaalamossa sekä Helylässä. Hallituksen<br />
informaation mukaan suomalainen ”Vapo Oy” on ollut mukana vuodesta 2007. Vuonna 1995 aloitti<br />
”Karel-Vapo” yhteistyön <strong>ja</strong> valmistelee nyt turve- <strong>ja</strong> haketuotantoa Sortavalan <strong>ja</strong> Lahdenpoh<strong>ja</strong>n<br />
alueilla. Lahdenpoh<strong>ja</strong>ssa, Pitkärannassa <strong>ja</strong> Puudosissa on kaupalliseen käyttöön valmistettu<strong>ja</strong>, jo<br />
aiemmin käytettyjä turvealueita. Paikkakunnilla on saatujen tietojen mukaan myös käyttövalmiuksia<br />
polttoturpeelle <strong>ja</strong> puuhakkeelle. Selvitysten mukaan Suojärvellä, Karhumäessä, Kalevalassa <strong>ja</strong><br />
Louhessa voitaisiin siirtyä paikallisten energiavarojen käyttöön rakennettavissa kaukolämpölaitoksissa.<br />
Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan uusi päämies, tohtori Andrei Nelidov painotti neuvottelussa 8.10.2010 hyvin<br />
voimakkaasti kotimaisen energiatuotannon olevan metsäteollisuuden <strong>ja</strong> matkailun ohella suomalaisen<br />
yritystoiminnan keskeisin lähitulevaisuuden yhteistyöala Kar<strong>ja</strong>lassa. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan energiatalouteen<br />
<strong>ja</strong> yritystoiminnan uusiin mahdollisuuksiin vaikuttaa tasavallan kautta rakennettava<br />
kaasuputki, joka johtaa todennäköisesti vuonna 2016 käynnistyvästä Shtokmanin kaasukentästä<br />
Teriberkan kautta Itämerellä nyt rakennettavaan Nord Stream-putkeen Venäjältä Saksaan. Federaation<br />
hallitus on määrännyt kaikki aluesubjektit valmistelemaan 13.5 %:n energiansäästöohjelman<br />
vuoden 2010 loppuun mennessä. Kaasuputken rakentaminen mahdollistaa todennäköisesti kaasun<br />
saantia Pohjois-Suomen teollisuudelle.<br />
Venäjällä ympäristönsuojelun <strong>ja</strong> kansanterveyden näkökulmista vesi- <strong>ja</strong> jätevesihuolto nousevat<br />
aiempaa merkittävämpään asemaan suomalaisen yritystoiminnan kannalta. Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa<br />
yli puolet pinta-alasta (53 %) on järvien, jokien, soiden, suometsien <strong>ja</strong> tekoaltaiden peitossa. Arvioiden<br />
mukaan vuorokautisen poh<strong>ja</strong>veden määrä on koko tasavallassa 815 000 kuutiometriä, mikä<br />
käytettynä riittäisi lähes kaikkien hallintopiirien käyttövedeksi. Nykyisellään teollisuus käyttää<br />
noin puolet tasavallan käytetystä vedestä, seuraavana ovat kotitaloudet <strong>ja</strong> kunnallislaitokset, maa-<br />
<strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>talous <strong>ja</strong> kuljetuslaitokset. Vuonna 2008 luonnonlähteistä otettiin vettä 230 milj. kuutiometriä,<br />
joista pintavesiä 227 milj. kuutiometriä <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesistä vain 2,7 milj. kuutiota. Pintavesistöihin<br />
laskettiin 233 milj. kuutiometriä jätevettä, josta puhdistamatta yli 11 milj. kuutiota. Suljetussa kierrossa<br />
on noin 1,1 milj. kuutiota.<br />
Kar<strong>ja</strong>lan tasavallan alueella on 95 vedenpuhdistamoa, joiden suunniteltu kapasiteetti on 335.5<br />
milj. kuutiota. Tasavalassa ei ole kuitenkaan varo<strong>ja</strong> niiden maksimaaliseen käyttöön <strong>ja</strong> kunnossapitoon,<br />
joten ympäristövaatimukset jäävät täyttymättä. Muutamia vedenpuhdistamo<strong>ja</strong> on suljettu<br />
tehottomina, jopa vaarallisina. Sellaisia puhdistamo<strong>ja</strong> olivat 1980-luvulla rakennetut pienehköt<br />
82 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET
Change language