Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet - Työ- ja elinkeinoministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6. SUOMALAISIA YRITYKSIÄ VENÄJÄLLÄ<br />
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan (Laukkanen 2010) suomalaisia yrityksiä toimii Venäjällä<br />
noin 600. Yritykset ovat investoineet alueelle noin kuuden mil<strong>ja</strong>rdin euron arvosta. Tärkeimpiä<br />
maantieteellisiä kohteita ovat Luoteis-Venäjä, Pietari mukaan luettuna <strong>ja</strong> Moskova. Suomalaiset<br />
yritykset työllistävät nykyisellään Venäjällä noin 50 000 henkilöä. Luvut ovat suuria verrattuna<br />
venäläisten vastaaviin investointeihin tai työllisyysvaikutuksiin Suomessa. Vaikka laman <strong>ja</strong> muiden<br />
syiden johdosta Suomen vienti laski vuonna 2009 peräti 47 %, oli Venäjä edelleen kolmanneksi<br />
suurin vientimaa Saksan <strong>ja</strong> Ruotsin jälkeen. Suomen pääasialliset vientituotteet ovat investointihyödykkeitä,<br />
joiden kysyntä laman <strong>ja</strong> BKT:n laskun johdosta väheni. Samoin vähentyivät investoinnit<br />
17 %:a vuoden 2008 tasosta, jotka kokonaisuudessaan olivat 20 % Venäjän bruttokansantuotteesta.<br />
Venäjän aluekehitysministerin mukaan federaation investointitason tulisi olla 30 % BKT:stä, jotta<br />
Venäjä kehittyisi suotuisasti. Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä laski vuodessa 11.6 %:sta<br />
9 %:iin. Vastaavana kautena tuonti supistui 31 %. On huomattava, että tilastoihin sisältyvät myös<br />
autojen jälleenviennit. Vienti on tuontia monipuolisempaa. Tuontitavaroita ovat mm. öljy, kaasu <strong>ja</strong><br />
metallit sekä puutavara, jonka tuonti putosi tulliongelmien vuoksi alle puoleen. Viisumien myöntäminen<br />
oli edelleen vilkasta, lähes 750 000:n tasolla. Suomeen suuntautuvat matkailu on edelleen<br />
vahvassa kasvussa.<br />
Suomalaisista yrityksistä noin sata on toteuttanut investointe<strong>ja</strong> Venäjällä. Ne ovat kohdistuneet<br />
lähinnä sähkön <strong>ja</strong> lämmöntuotantoon, metsä- <strong>ja</strong> puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuteen, telekommunikaatioon,<br />
elintarviketeollisuuteen, kustantamiseen, painamiseen, rakennusteollisuuteen sekä tukku- <strong>ja</strong> vähittäiskauppaan.<br />
Moskovan <strong>ja</strong> Luoteis-Venäjän ohella investointisuunnitelmia on muun muassa Tverin,<br />
Tsuvashian, Kalugan, Kostroman, Marin, Nizhni Novgorodin, Permin, Rostovin , Sverdlovskin,<br />
Tshel<strong>ja</strong>binskin <strong>ja</strong> Tjumenin alueille. Lamasta huolimatta investointe<strong>ja</strong> on <strong>ja</strong>tkettu, eikä yksikään<br />
merkittävä suomalainen toimi<strong>ja</strong> ei ole viime aikoina vetäytynyt Venäjän markkinoilta. Seuraavassa<br />
luetellaan eräitä esimerkkejä suomalaisten yritysten toiminnasta Venäjällä. Osa tiedoista perustuu<br />
käytyihin keskusteluihin.<br />
Merkittävin suomalaisinvestointi viime aikoina on ollut Fortumin 2.5 mil<strong>ja</strong>rdin. euron investointi<br />
Uralilla toimivaan TGC-10-sähköyhtiöön. Lisäksi Fortumilla on muitakin investointe<strong>ja</strong>. Neste<br />
Oil omistaa 35 huoltoasemaa Leningradin <strong>ja</strong> Pietarin alueilla. Metso Oyj. on merkittävä metallialan<br />
tuotteiden valmista<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toimitta<strong>ja</strong>. Yhteistyö mm. Petroskoin valtionyliopiston kanssa on ollut tuloksellista.<br />
Nokia Oyj:n <strong>ja</strong>lkautumista Venäjällä on odotettu hartaasti, mutta yhteistyötä on mm.<br />
edellä mainitun yliopiston kanssa.<br />
Metsäteollisuuden osalta UPM-Kymmenellä, Stora Ensolla, Metsäliitolla <strong>ja</strong> Honkarakenteella<br />
on sahatoimintaa, aaltopahvituotantoa sekä vaneri- <strong>ja</strong> viiluteollisuutta. UPM suunnittelee sellutehtaan<br />
rakentamista yhteistyössä terästehdas Severstalin kanssa ehkä Vologdan alueelle tai Syvärin<br />
rannalle. Metsä-Tissue avasi 2008 pehmopaperitehtaan Moskovan seudulla <strong>ja</strong> Polarcup valmistaa<br />
alueella paperiastioita. Lisäksi Pöyry omistaa pietarilaisen metsäalan suunnitteluyhtiön <strong>ja</strong> osallistuu<br />
muutoinkin asiantunti<strong>ja</strong>tahona monissa hankkeissa.<br />
Kemianteollisuuden alalla Nokian Renkaat avasi vuonna 2005 rengastuotannon Leningradin alueella<br />
<strong>ja</strong> on <strong>ja</strong>tkanut edelleen investointe<strong>ja</strong>an. Rakennusaine- <strong>ja</strong> tarviketeollisuuden alalla Karelia-<br />
Upofloor tuottaa parkette<strong>ja</strong> Kalugan alueella, Kiilto Oy rakentaa laastituotantoa <strong>ja</strong> tasoitetehdasta<br />
Kalugaan <strong>ja</strong> tuottaa Moskovan alueella liimaa. Ahlström tekee lasihuopaa Tverissä. Rautaruukin<br />
omistama tehdas Kalugassa toimii teräsrakenta<strong>ja</strong>na, Tikkurila tuottaa maale<strong>ja</strong> monilla paikkakun-<br />
22 Maaherra, FT Eino Siuruainen | BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET
Change language