Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Maailmansotien välisenä aikana kulutustavaroita ja -palveluja tuottavien<br />
yritysten lukumäärä kasvoi. Muun muassa pieniä paikallisia elintarviketehtaita<br />
perustettiin. (Hjerppe 1990, 63, 74–75, 127; Pihkala 1982, 270-<br />
272.) Vaatimattomat tehdastuotteet, kuten margariini, alkoivat korvata<br />
kotona tehtyjä tuotteita. Päivittäistavarakauppa erikoistui: ruokaa alettiin<br />
myydä maito-, leipä-, liha- ja siirtomaatavarakaupoissa. Ruokaa myytiin<br />
palvelutiskeiltä, ja tavaran punnitseminen oli kaupoissa aikaa vievää työtä.<br />
Kysytyimpiä tuotteita pussitettiin kaupassa edellisenä iltana valmiiksi, mutta<br />
pakatut pussit oli vielä asetettava vaa’alle, jotta asiakas sai omin silmin<br />
varmistaa oikean mitan. Niin kauppiaat kuin myyjätkin toivoivat kauppaan<br />
valmispakkauksia työn helpottamiseksi. Asiakkaat olivat kuitenkin<br />
epäluuloisia niitä kohtaan, ja siksi pakattua tavaraa piti mainostaa ahkerasti.<br />
Irtotavaran ostaminen oli aina itsepalveluliikkeiden läpimurtoon saakka<br />
Suomessa suositumpaa kuin valmispakkausten, tosin osittain valmispakkausten<br />
korkeamman hinnan takia. (Hentilä 1999,117, 230–234.)<br />
Elintarvikkeiden osuus yksityisestä kulutuksesta oli koko sotien välisen<br />
ajan huomattava, 35–40 prosentin luokkaa. (Hjerppe 1988, 105–108;<br />
Hjerppe 1990, 120–126.) Toisen maailmansodan syttyessä vienti ja kulutustavaratuotanto<br />
supistuivat. Elintarvikkeista oli pulaa erityisesti kaupungeissa.<br />
Sota ja säännöstely merkitsivät sitä, että kauppojen hyllyt olivat tyhjiä<br />
eikä ostajia voitu palvella. Sota vaikutti luonnollisesti tuhoisasti yksityiseen<br />
kulutukseen. (Hjerppe 1990, 120–121.) Vasta 1950-luvulta lähtien<br />
suomalaisten elintarvikkeiden saatavuus ja käyttö alkoivat runsastua. Yleistyvä<br />
moderni ruokavalio oli monipuolisempi ja siinä käytettiin jalostettuja<br />
elintarvikkeita. Näitä myös mainostettiin perheenemännille rationalisointiin<br />
ja säästämiseen vedoten (Lammi 2006).<br />
Säännöstelyn loputtua Suomessa keskusteltiin siitä, mikä on perheenemäntien<br />
rooli kulutuksen muotoutumisessa. Joidenkin näkemysten<br />
mukaan kodin ulkopuolella työskenteleviä perheenemäntiä piti palvella<br />
nopeasti heidän päivittäisten kulkureittien varrella. Itsepalvelumyymälöitä<br />
perusteltiinkin sillä, että ne toisivat erityisesti perheenemännille ajansäästöä.<br />
Itsepalvelumyymälässä kaiken ruuan sai samasta paikasta, ja jonottaa<br />
tarvitsi vain kassalla. 1950- ja 1960-luvuilla myymälöiden uudistuminen<br />
liittyi säilykkeiden, pakasteiden ja pakattujen tuotteiden myynnin kasvuun<br />
sekä itsepalveluun. (Hentilä 1999, 294–295.) Kaupoista alkoi pikkuhiljaa<br />
tulla teollisten tuotteiden jakelukeskuksia, ja kuluttajasta aktiivinen toimija<br />
11
Change language