Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 22<br />
KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010<br />
2.6 KARTAT JA ILMAKUVAT<br />
2.6.1 Peruskartta 1:10 000<br />
Yleiskaavan pohjakarttana <strong>on</strong> käytetty Maanmittauslaitoksen peruskarttalehtiä<br />
123205-06 sekä 123208-09. Kiinteistörajaelementti <strong>on</strong> kesäkuulta 2007.<br />
2.6.2 Kaavoituksen pohjakartta 1:2000<br />
Karhusaaren alueelta <strong>on</strong> ollut käytettävissä digitaalinen kaavoituksen pohjakartta.<br />
2.6.3 Ilmakuvat<br />
Suunnittelualueelta <strong>on</strong> ollut käytössä digitaalinen viistokuva-aineisto vuodelta 2007.<br />
2.7 LUONNONYMPÄRISTÖ<br />
Lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>ympäristön tiedot ja kohteet <strong>on</strong> koottu laadituista selvityksistä ja esitetty kuvassa<br />
12 Lu<strong>on</strong>tokohteet.<br />
2.7.1 Topografia, maaperä<br />
Suunnittelualueen maasto <strong>on</strong> suurimmaksi osaksi loivasti mereen viettävää metsämaata<br />
maast<strong>on</strong>korkeuden ollessa pääosin noin 1,5…10,0 metriä merenpinnasta. Maaperä<br />
<strong>on</strong> useimmiten moreenia ja kalliota, j<strong>on</strong>ka päällä <strong>on</strong> alle metrin kerros maata. (Lähde:<br />
YVA-ohjelma 3.6.2008) Alueen länsi- ja lounaisosissa <strong>on</strong> palj<strong>on</strong> avokallioalueita ja<br />
maast<strong>on</strong>muodot ovat itäosaa jyrkempiä. Länsirannalla <strong>on</strong> mereen viettäviä avokallioisia<br />
rinteitä. Suunnittelualueen alavimmat kohdat kuten Skataviken ja Karhusalmi ovat<br />
maankohoamisen johdosta hiljattain merestä paljastuneita alueita. Suunnittelualueelta<br />
ei ole laadittu maaperäkarttaa.<br />
Björkskärsuddenilla <strong>on</strong> havaittavissa mannerjäätikön hiomia silokallioita ja uurteita<br />
kallioissa sekä rantavyöhykkeen yläpuolella muinaisrantoja, jotka ovat veden pyöreäksi<br />
hiomien kivien tasanteita. Björkskärsuddenilla ei ole varsinaisia sora- tai hiekkarantoja.<br />
(Lähde: Kristiinankaupungin metsäalueiden arvokkaat lu<strong>on</strong>tokohteet 1991)<br />
2.7.2 Vesisuhteet<br />
Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita. Suunnittelualue sisältää<br />
noin 200 ha vesialueita ja rajautuu pääosin mereen. Alueen läpi kulkee osittain<br />
oikaistu purouoma, joka laskee mereen Karhusalmen ja Skatavikenin kautta. Alueen<br />
lounaiskärjessä <strong>on</strong> maankohoamisen johdosta sisäjärveksi muodostunut Björkskärsträsket.<br />
Alueen länsipuolella meri <strong>on</strong> avointa ja syvyydeltään vaihtelevasti 10-20 m. Meriveden<br />
vaihtuvuus <strong>on</strong> syvyyssuhteiden, tuulien ja virtausten ansiosta hyvä. Kaupunginlahden<br />
puolella meri <strong>on</strong> matalampi, pitkälle rannasta alle 2,5 m. Merenpohja <strong>on</strong> moreenivaltaista.<br />
Merialueen ravinnepitoisuus vaihtelee alueella palj<strong>on</strong>, rannik<strong>on</strong> lähellä<br />
<strong>on</strong> lievästi rehevöityneitä vesialueita. Kristiinan edustan merialuetta kuormittavat nykyisin<br />
Kristiinan voimalaitoksen lisäksi Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistam<strong>on</strong><br />
purkuvedet, Kaskisten M-Real Oy:n kemihierretehdas, kalankasvatus sekä pääosin<br />
maatalouden ja muun hajakuormituksen kuormittamat Lapväärtin- ja Teuvanjoen vedet.<br />
Vesistön tilaan osaltaan vaikuttanut Kaskisten Botnia Oy:n sellutehdas lopetti<br />
toimintansa maaliskuussa 2009. (Lähde: M<strong>on</strong>ipolttoainekattilahankkeen YVAselostus<br />
2009)
Change language