Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 28<br />
KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010<br />
2.9 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEET<br />
Suunnittelualueella sijaitseva kulttuurimaisema ja rakennetun kulttuuriympäristön<br />
kohteet <strong>on</strong> esitetty kuvassa 11 Kulttuuriympäristökohteet. Arvokkaat lu<strong>on</strong>tokohteet <strong>on</strong><br />
esitetty kuvassa 12 Lu<strong>on</strong>tokohteet.<br />
Karhusaaren alueen historiaa<br />
Koppön lounaispuolella sijaitsi Björnön, Karhusaari, jota erotti Koppöstä leveähkö,<br />
muutaman metrin syvyinen salmi Björnösund, Karhusaaren salmi. Vanha Pohjois-<br />
Suomesta etelään johtava saaristoväylä kulki todennäköisesti Karhusaaren salmen<br />
kautta. Tästä syystä <strong>on</strong> oletettu, että sen rannalle oli mahdollisesti rakennettu yksinkertaisia<br />
taloja tai aittoja. Karhusaaren salmen laivaväylä <strong>on</strong> mainittu jo vu<strong>on</strong>na 1784,<br />
kun keskusteltiin sen syventämisestä. Laivaväylä <strong>on</strong> ollut yksi vanhimmista laivaväylistä<br />
Kristiinankaupunkiin. Lisäksi noin 1700-luvulta olevassa kartassa mainitaan<br />
”Karhusaaren salmi, j<strong>on</strong>ka läpi voidaan soutaa useimmilla veneillä”.<br />
Myös Björnön saari tarjosi merenkulkijoille suojaisia ankkuripaikkoja saaren pohjoispuolella<br />
ja eteläpuolella sijaitsevista lahdista. Pohjoispuolen lahtea kutsutaan nykyään<br />
nimellä Källviken, Karhusaaren eteläosassa sijaitseva Björkskärsträsket <strong>on</strong> taas merenlahden<br />
jäänne.<br />
2.9.1 Muinaisjäännökset<br />
Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla (Museovirasto, Pohjanmaan liitto 2006) –<br />
julkaisussa ei ole mainittu suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä muinaisjäännöksiä.<br />
Museovirasto <strong>on</strong> osayleiskaavalu<strong>on</strong>noksesta antamassaan lausunnossa (5.5.2009) ottanut<br />
kantaa vedenalaisiin muinaisjäännöksiin, joita ovat vanhat ihmisen tekemät vedenalaiset<br />
rakenteet, sekä sellaiset veneiden ja laivojen hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan<br />
olettaa olleen up<strong>on</strong>neena yli sadan vuoden ajan. Museovirastolla ei ole kattavaa<br />
tietoa kaava-alueen vedenalaisista muinaisjäännöksistä, mutta oletettuja sijaintipaikkoja<br />
ovat vanhat asutus- ja vesiliikennealueet, mm. vanhojen väylien ja satamien lähialueet.<br />
Suunniteltaessa yksityiskohtaisemmin vesialueiden käyttöä ja vedenpohjaa muuttavia<br />
rakennustöitä <strong>on</strong> arvioitava vedenalaisinventoinnin tarve Museovirast<strong>on</strong> kanssa.<br />
2.9.2 Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt<br />
Skatan <strong>on</strong> arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. (Lähde: Maakuntakaava<br />
2008)<br />
2.9.3 Rakennuskantainventointi 2007<br />
Karhusaaren yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitettiin suunnittelualueen<br />
rakennuskanta. Inventoinnin laativat ark.yo Leena Aunio ja ympäristötekniikan ins.<br />
AMK Annukka Rajala sekä inventoinnin ohjaajana toiminut ark.yo Juha-Matti<br />
Märijärvi.<br />
Ennen varsinaisen inventoinnin aloittamista inventoijat ja inventoinnin ohjaaja tekivät<br />
alueelle syyskuussa 2007 maastokäynnin, jossa arvioitiin alueen rakennusten<br />
inventointitarvetta <strong>asemakaavan</strong> tarkistuksen kannalta. Maastokäynnin perusteella<br />
valittiin inventoitavat kohteet. Kartoitettuja kohteita oli noin 98, joista<br />
inventointikohteiksi valittiin 45 kohdetta. Rakennusinventoinnin yhteydessä arvioitiin<br />
Skatan yhtenäisenä säilyneeksi rakennetuksi ympäristöksi.
Change language