Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 25<br />
KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010<br />
Karhusaarentien liikennemäärä <strong>on</strong> noin 90 aj<strong>on</strong>euvoa/vrk, josta raskaanliikenteen<br />
osuus <strong>on</strong> 17 aj<strong>on</strong>euvoa/vrk. Mikäli m<strong>on</strong>ipolttoainekattilahanke toteutetaan, voimalaitoksen<br />
suunnitellulla enimmäiskäytöllä laitokselle tulevien raskaiden aj<strong>on</strong>euvojen<br />
käyntimäärä <strong>on</strong> noin 100–130 aj<strong>on</strong>euvoa/vrk. Voimalaitoksen kuljetukset hoidetaan<br />
pääsääntöisesti Karhusaarentien kautta. (Lähde: YVA-ohjelma 3.6.2008)<br />
Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä.<br />
Vesiliikenne<br />
Voimalaitosalueeseen kuuluu voimalaitoksen hiili- ja öljysatama, joh<strong>on</strong> johtaa 12 m<br />
syvä väylä. Kaupunki <strong>on</strong> laatinut suunnitelmat kauppasataman perustamiseksi voimalaitoksen<br />
satama-alueen pohjoispuolelle. Suunnittelualueen vesialueen länsireunalla<br />
kulkee 12 m syvä laivaväylä ja lisäksi alueella <strong>on</strong> 1,5–4 metrin väyliä. (Lähde: Merituulipuist<strong>on</strong><br />
YVA-ohjelma 2008)<br />
2.8.7 Virkistys<br />
Ulkoilureitit<br />
Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolelta Blåbärsskogeniin, jossa <strong>on</strong> valaistu ulkoilu-<br />
/latureitti.<br />
Uimarannat, mel<strong>on</strong>tareitit ja virkistyskalastus<br />
Suunnittelualue rajautuu koillisessa leirintäalueeseen ja uimarantaan. Alueen lounaiskärjessä<br />
sijaitsevaa Björkskärsuddenia kaupunkilaiset käyttävät virkistysalueena ja<br />
uimarantana. Meri tarjoaa mahdollisuuden virkistys- ja kotitarvekalastukseen sekä mel<strong>on</strong>taan.<br />
2.8.8 Tekninen huolto<br />
Suunnittelualueen tekniset verkostot <strong>on</strong> esitetty kuvassa 10 Nykytilanne.<br />
Voimalaitos<br />
Alueen länsiosassa sijaitsee 1970-luvun alussa toimintansa aloittanut PVO-<br />
Lämpövoima Oy:n voimalaitos hiili- ja öljysatamineen. Tällä hetkellä voimalaitos<br />
käyttää sähköntuotanto<strong>on</strong> hiiltä, öljyä ja kaasua. Lisäksi satamassa, aall<strong>on</strong>murtajan<br />
päällä, <strong>on</strong> nykyisin kolme 1 MW tuulimyllyä. Samanaikaisesti kaavoituksen kanssa <strong>on</strong><br />
PVO:lla vireillä ympäristövaikutusten arviointiprosessit öljykattilan korvaamiseksi<br />
620 MW tehoisella m<strong>on</strong>ipolttoainekattilalla ja mittavan tuulivoimapuist<strong>on</strong> rakentamiseksi<br />
voimalaitos-, satama- ja merialueille. Tuulivoimapuist<strong>on</strong> kok<strong>on</strong>aisteho tulisi olemaan<br />
enimmillään 400 MW.<br />
Voimalaitosalueella <strong>on</strong> myös Fingrid Oyj:n kaksi kaasuturbiiniyksikköä sisältävä varavoimalaitos,<br />
jolle <strong>on</strong> myönnetty ympäristölupa olemassa olevaa toimintaa varten<br />
1.7.2009. Varavoimalaitoksen polttoaineteho <strong>on</strong> 210 MW ja sähköteho 60 MW.<br />
Sähkönjakelu<br />
Voimalaitosalueelta pohjoiseen alkava leveä sähköjohtoaukea jakaa suunnittelualueen<br />
pohjoisosan kahteen osaan. Johtoaukealla kulkee nykyisin kolme 220 kV:n ja kolme<br />
110 kV:n voimalinjaa, jotka ovat Fingrid Oyj:n, M-Real Oyj:n ja Etelä-Pohjanmaan<br />
Alueverkko Oy:n omistuksessa. Kristiinankaupungin ja Tuovilan välinen, nykyisin<br />
220 kV:n käytössä oleva voimajohto, <strong>on</strong> toteutettu 400 kV:n voimajohd<strong>on</strong> rakenteella<br />
ja se voidaan tarvittaessa ottaa 400 kV:n käyttöön. Suunnittelualueen sähkönjakelusta<br />
ja alueverkostosta vastaa Fortum Sähkönsiirto Oy. Voimalaitosalueella sijaitsee Fingrid<br />
Oyj:n varavoimalaitos ja sähköasema.
Change language