Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - PÃ¶yry

More documents

Recommendations

Info

KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 27 KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010 KUVA 11. KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)
KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 28 KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010 2.9 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEET Suunnittelualueella sijaitseva kulttuurimaisema ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty kuvassa 11 Kulttuuriympäristökohteet. Arvokkaat luontokohteet on esitetty kuvassa 12 Luontokohteet. Karhusaaren alueen historiaa Koppön lounaispuolella sijaitsi Björnön, Karhusaari, jota erotti Koppöstä leveähkö, muutaman metrin syvyinen salmi Björnösund, Karhusaaren salmi. Vanha Pohjois- Suomesta etelään johtava saaristoväylä kulki todennäköisesti Karhusaaren salmen kautta. Tästä syystä on oletettu, että sen rannalle oli mahdollisesti rakennettu yksinkertaisia taloja tai aittoja. Karhusaaren salmen laivaväylä on mainittu jo vuonna 1784, kun keskusteltiin sen syventämisestä. Laivaväylä on ollut yksi vanhimmista laivaväylistä Kristiinankaupunkiin. Lisäksi noin 1700-luvulta olevassa kartassa mainitaan ”Karhusaaren salmi, jonka läpi voidaan soutaa useimmilla veneillä”. Myös Björnön saari tarjosi merenkulkijoille suojaisia ankkuripaikkoja saaren pohjoispuolella ja eteläpuolella sijaitsevista lahdista. Pohjoispuolen lahtea kutsutaan nykyään nimellä Källviken, Karhusaaren eteläosassa sijaitseva Björkskärsträsket on taas merenlahden jäänne. 2.9.1 Muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla (Museovirasto, Pohjanmaan liitto 2006) – julkaisussa ei ole mainittu suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä muinaisjäännöksiä. Museovirasto on osayleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (5.5.2009) ottanut kantaa vedenalaisiin muinaisjäännöksiin, joita ovat vanhat ihmisen tekemät vedenalaiset rakenteet, sekä sellaiset veneiden ja laivojen hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan. Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa kaava-alueen vedenalaisista muinaisjäännöksistä, mutta oletettuja sijaintipaikkoja ovat vanhat asutus- ja vesiliikennealueet, mm. vanhojen väylien ja satamien lähialueet. Suunniteltaessa yksityiskohtaisemmin vesialueiden käyttöä ja vedenpohjaa muuttavia rakennustöitä on arvioitava vedenalaisinventoinnin tarve Museoviraston kanssa. 2.9.2 Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Skatan on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. (Lähde: Maakuntakaava 2008) 2.9.3 Rakennuskantainventointi 2007 Karhusaaren yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitettiin suunnittelualueen rakennuskanta. Inventoinnin laativat ark.yo Leena Aunio ja ympäristötekniikan ins. AMK Annukka Rajala sekä inventoinnin ohjaajana toiminut ark.yo Juha-Matti Märijärvi. Ennen varsinaisen inventoinnin aloittamista inventoijat ja inventoinnin ohjaaja tekivät alueelle syyskuussa 2007 maastokäynnin, jossa arvioitiin alueen rakennusten inventointitarvetta asemakaavan tarkistuksen kannalta. Maastokäynnin perusteella valittiin inventoitavat kohteet. Kartoitettuja kohteita oli noin 98, joista inventointikohteiksi valittiin 45 kohdetta. Rakennusinventoinnin yhteydessä arvioitiin Skatan yhtenäisenä säilyneeksi rakennetuksi ympäristöksi.
Page 1 and 2: KAAVASELOSTUS 67070364.BS1.OYK KV _
Page 3 and 4: KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTU
Page 27: KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTU
Page 75: KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTU

Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - PÃ¶yry

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?