Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 32<br />
KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010<br />
tollisesti muita ranta-alueita arvokkaampia. Linnustollisesti alueen merkittävin kok<strong>on</strong>aisuus<br />
pienine saarineen ja luotoineen lienee Källvikenin alue, joka sijaitsee linnust<strong>on</strong>suojelualueen<br />
eteläpuolella. Linnust<strong>on</strong>suojelualue voi vaikuttaa siihen, että Källvikenin<br />
luodoilla pesii tavanomaista runsaammin sekä yksilöitä ja lajeja.<br />
Lu<strong>on</strong>toarvoiltaan merkittävät kohteet<br />
Lu<strong>on</strong>toselvityksessä tarkemmin lu<strong>on</strong>nehditut mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset<br />
lu<strong>on</strong>tokohteet ja muut lu<strong>on</strong>tokohteet <strong>on</strong> lueteltu alla ja esitetty kuvassa 12.<br />
Mahdolliset lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>suojelulain mukaiset lu<strong>on</strong>tokohteet<br />
1. Vaahterametsikkö. Selvitysalueen kaakkoisosassa, niemen kärjessä mökkipihan edustalla<br />
<strong>on</strong> noin hehtaarin kokoinen alue, jossa kasvaa noin 20 vaahteraa sekä kookkaita tuomia<br />
ja tervaleppiä. Aluskasvillisuus <strong>on</strong> rehevää ja alueella kasvaa muun muassa taikinamarja,<br />
valkovuokko ja puna-ailakki. Alueella <strong>on</strong> runsaasti pökkelöitä. Kohde <strong>on</strong> mahdollinen<br />
lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>suojelulain 29 §:n mukainen jalopuumetsikkö. Mikäli tämä kohde ei täytä suojellun<br />
lu<strong>on</strong>totyypin kriteerejä, voidaan sitä joka tapauksessa pitää mahdollisena metsälain<br />
10 §:n tarkoittamana rehevä lehtolaikkuna.<br />
2.-3. Merenrantaniityt. Selvitysalueen länsiosassa Kälvikenissä Bredskäretin edustalla ja luoteisosassa<br />
Björkskärsträsketin etelärannalla <strong>on</strong> matalan, mosaiikkimaisen kasvillisuuden<br />
lu<strong>on</strong>nehtimia rantaniittykaistaleita. Ne ovat lu<strong>on</strong>taisesti niittymäisiä kohteita ja mahdollisesti<br />
riittävän laajoja täyttääkseen lu<strong>on</strong>totyypin kriteerit. Kohteita voidaan pitää mahdollisina<br />
lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>suojelulain 29 §:n tarkoittamia merenrantaniittyinä.<br />
Mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset lu<strong>on</strong>tokohteet<br />
4. Karhusalmen lampi. Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitsevan pienen lammen ranta- ja vesikasvillisuus<br />
<strong>on</strong> runsasta. Lammen pohjoisreunalla <strong>on</strong> rehevää harmaalepikkoa, jossa <strong>on</strong><br />
runsaasti pökkelöitä. Lammesta laskee puro Källvikenin lahteen. Lampi <strong>on</strong> mahdollinen<br />
metsälain 10 §:n mukainen pienten lampien lähiympäristö. jossa <strong>on</strong> vähäpuustoista rantaluhtaa<br />
ja pohjoispuolella rehevä lehtolaikku. Lammella voi olla merkitystä vesilintujen pesimä-<br />
ja ruokailualueena. Rannalla olevan kyltin mukaan lampi <strong>on</strong> rauhoitettu kalavesi.<br />
5. Skataviken. Entinen merenlahti, jossa kasvaa tiheää järviruovikkoa ja keskellä <strong>on</strong> pieni<br />
avovesialue. Lahden ympäristö <strong>on</strong> varttunutta kuusikkoa, joten se voisi soveltua myös liito-oravan<br />
elinympäristöksi. Skatavikenin länsipuolen rehevässä rantametsässä kasvaa tervaleppiä<br />
ja tuomia sekä muun muassa puna-ailakkia ja metsäalvejuurta. Alue <strong>on</strong> mahdollinen<br />
metsälain 10 §:n mukainen pienten lampien lähiympäristö, jossa <strong>on</strong> myös rantaluhtaa/vähäpuustoista<br />
suota sekä rehevä lehtolaikku.<br />
6. Björkskäret ja Björkskärsträsket. Selvitysalueen lounaisosassa sijaitseva Björkskäretin<br />
aluekok<strong>on</strong>aisuus edustaa melko lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>tilaisena säilynyttä metsä- ja rantalu<strong>on</strong>toa. Alueella<br />
risteilee polkuja ja sillä <strong>on</strong> selvästi virkistyskäyttöarvoa. Länsiosassa Kan<strong>on</strong>vikenin<br />
ympäristössä <strong>on</strong> jyrkkiä rantakallioita ja etelä- ja itäreunan loivemmilla rannoilla rantaniittyä.<br />
Alueen keskellä <strong>on</strong> pieni saravaltainen suo, josta lähtee noro. Alueen puusto <strong>on</strong><br />
huomattavan iäkästä. Sisäjärveksi muuttunut Björkskärsträsket <strong>on</strong> rakentamat<strong>on</strong> ja karu.<br />
Alueella <strong>on</strong> useita mahdollisia metsälain 10 §:n mukaisia kohteita kuten vähäpuustoisia<br />
kallioita, noro ja vähäpuustoinen suo, Alue <strong>on</strong> todettu merkitykselliseksi myös aiemmissa<br />
selvityksissä.<br />
7. Skatanin kalliot. Alueella <strong>on</strong> karua kalliomännikköä ja louhikkoa sekä vanhaa puustoa ja<br />
joitakin lahopuita. Avokalliot ovat porojäkäläpeitteisiä ja reunoilla kasvaa suopursua.<br />
Kohde <strong>on</strong> mahdollinen metsälain 10 §:n mukainen vähätuottoinen kallio.<br />
8. Itäosan tervalepikko. Alueella kasvaa kookkaita tervaleppiä ja tuomia sekä muun muassa<br />
mesiangervoa. Alue <strong>on</strong> vetinen ja rehevä. Tien toisella puolella kasvaa kookkaita harmaaleppiä<br />
ja vaahteroita. Lisäksi sieltä virtaa kaivosta noro. Kohde <strong>on</strong> mahdollinen metsälain<br />
10 §:n mukainen rehevä lehtolaikku.<br />
9. Björkskärsträsketiin laskeva puro. Pohjoisen suunnasta laskevan pur<strong>on</strong> uomaa <strong>on</strong> joskus<br />
kaivettu mutta se <strong>on</strong> lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>tilaistumassa. Uoman varrella <strong>on</strong> erillisiä vesilampareita.
Change language