Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry

KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 33
KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010
Reunat ovat vetistä korpea ja uoman yläosassa on pieni suo. Lahopuuna on pökkelöitä.
Alueen metsä voisi soveltua liito-oravan ympäristöksi. Kohde on mahdollinen metsälain
10 §:n tarkoittama puron lähiympäristö.
10.-11. Itäosan purot. Selvitysalueen itäosassa on kaivettu purouoma, jonka alaosassa on rehevä
terva- ja harmaaleppiä sekä tuomia kasvava tiheikkö. Aluskasvillisuutena on hiirenporrasta
ja meren puolella järviruokoa. Karhusalmen suuntaan laskevan uoman ympärillä
on entisiä peltoja. Uoman keskiosan rehevässä kosteikossa kasvaa pajuja, harmaaleppää
ja koivua. Kohteet ovat mahdollisia metsälain 10 §:n mukaisia purojen lähiympäristöjä
tai osin reheviä lehtolaikkuja.
Lintudirektiivin liitteen I lajit
12. Källviken. Linnustollisesti mahdollisesti alueen merkittävin kokonaisuus koostuu pienistä
saarista ja luodoista, jotka todennäköisesti ovat linnuston pesinnän kannalta suhteellisen
merkittäviä. Kohde sijaitsee aivan linnustonsuojelualueen eteläpuolella, mikä voi vaikuttaa
siihen, että luodoilla pesii tavanomaista runsaammin sekä yksilöitä että lajeja.
2.9.7 Luontoselvityksen täydennykset 2009
Vuonna 2008 laadittua luontoselvitystä täydennettiin vuoden 2009 aikana pesimälinnustoselvityksellä
ja kasvillisuusselvityksellä, joka keskittyi alueen lajistollisesti merkittävimmille
kohteille. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin touko-elokuun
välisenä aikana. Pesimälinnusto kartoitettiin touko-kesäkuussa tehdyillä kahdella
maastoinventoinnilla. Myös tämän inventoinnin yhteydessä liito-oravia haettiin systemaattisesti
muiden selvitysten ohessa. Täydennykset laati Suomen Luontotieto Oy,
jossa työstä vastasivat FM, biologi Jyrki Oja ja Satu Oja.
Johtopäätökset täydennysselvityksistä
Luontoselvityksen täydennysraportin mukaan alueella ei ole selkeitä Luonnonsuojelulain
29 § mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueen merenrantaniityt ovat todennäköisesti
liian pienialaisia ja rikkonaisia täyttääkseen merenrantaniitty-luontotyypin
määritelmän. Lohkon 7 vaahteraesiintymä on istutusperäinen, joten kysymyksessä ei
ole jalopuulehto-luontotyyppi. Alueen purot tai pienvedet eivät luonnontilaisia ja mm.
kaikki vesiuomat ovat ainakin osittain kaivettuja tai perattuja, joten ne eivät täytä vesilain
määritelmiä suojeltavista pienvesistä. Alueella ei ole perinnemaisemia tai perinnebiotooppeja.
Alueella on varttuneita pienialaisia metsäkuvioita, joissa on melko runsaasti
lahopuuta, mutta vanhojen metsien tunnuspiirteitä ne eivät täytä. Alueella on
kuitenkin runsaasti vanhoja säilyttämisen arvoisia puuyksilöitä mm. Björkskaretin
alueella sekä Skatauddenin alueella. Alueen pienet lehtolaikut, joita esiintyy runsaasti
merenrannoilla sekä erityisesti vesiuomien varsilla täyttänevät Metsälain 10 § mukaisen
määritelmän erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (lehto) ja nämä kohteet on
huomioitava metsänkäsittelytoimenpiteitä suunniteltaessa.
Alueen pesimälinnustoon kuuluu kuusi Lintudirektiivin liitteen I pesimälajia, joista
vaatelian on pikkulepinkäinen. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainittuja lintulajeja
alueella pesi kolme. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta, mutta ajankohta
lajin esiintymisen selvittämiseen oli huono.