Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - Pöyry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 30<br />
KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010<br />
- lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>suojelulain 29 §:n lu<strong>on</strong>totyypit<br />
- metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt<br />
- vesilain 1 luvun 15a ja 17a §:ien mukaiset kohteet<br />
- uhanalaiset lajit<br />
- lu<strong>on</strong>todirektiivin liitteen IV(a) lajeille soveltuvat elinympäristöt (mm. liitoorava)<br />
- lintudirektiivin liitteen I lajeille tärkeät alueet<br />
- muut lu<strong>on</strong>toarvoiltaan huomi<strong>on</strong>arvoiset kohteet (esim. Meriluoto & Soininen<br />
1998)<br />
Liito-oravakartoituksessa kartoitettiin liito-oravan esiintymistä selvitysalueella etsimällä<br />
liito-oravan ulostepapanoita ruokailu- ja pesäpuiksi sopivien puiden alta. Uhanalaisten<br />
lajien ja lu<strong>on</strong>to- ja lintudirektiivilajien osalta pyrittiin kartoittamaan ne<br />
elinympäristöt, joissa kyseisten lajien esiintyminen <strong>on</strong> mahdollista. Lähtötietojen ja<br />
maastokäynnin perusteella todetut lu<strong>on</strong>toarvoiltaan merkittävät kohteet <strong>on</strong> esitelty kuvassa<br />
12.<br />
Kasvillisuus<br />
Selvitysalue rajoittuu Kristiinankaupungin edustan merialueeseen. Rannoilla <strong>on</strong> melko<br />
tiivistä asuin- ja lomarakentamista lukuun ottamatta lounaisosan Björkskärsträsketiä.<br />
Muilta osin alue <strong>on</strong> yleispiirteiltään metsäistä.<br />
Metsäiset alueet ovat pääosin talouskäytössä olevia tuoreen kankaan sekametsiä tai karumpia<br />
männiköitä. Alueen keskiosassa <strong>on</strong> laajahko hakkuualue. Björkskärsträsketin<br />
alueella <strong>on</strong> vanhaa mäntymetsää ja selvitysalueen eteläosassa, Skatavikenin ympäristössä<br />
varttuneita kuusikoita. Alueen koillisosassa <strong>on</strong> vielä osittain laidunkäytössä olevia<br />
metsittyneitä peltoja ja niittyjä.<br />
Karhusaaren merenrannoista suurin osa <strong>on</strong> kasvillisuudeltaan karuja kallio- ja kivikkorantoja.<br />
Varsinkin länsi- ja lounaisrannoilla <strong>on</strong> tuulille alttiita, lähes paljaita silokallioita.<br />
Suojaisilla ranta-alueilla esiintyy runsaampaa vesi- ja rantakasvillisuutta ja paikoin<br />
<strong>on</strong> pieniä rantaniittyjä. Ylempänä metsän reunassa kasvaa vyöhykkeenä harmaaja<br />
tervaleppää sekä harvakseltaan tyrniä.<br />
Björkskärsträsket alueen lounaisosassa <strong>on</strong> pieni karuntyyppinen järvi. Lisäksi Karhusalmen<br />
pohjoisosassa <strong>on</strong> pieni lampi ja Skatavikenin lahdessa lähes umpeen kasvanut<br />
lampare. Alueella <strong>on</strong> myös muutamia puroja, mutta lähes niiden kaikkien lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>tilaa<br />
<strong>on</strong> muutettu kaivamalla.<br />
Eläimistö<br />
Suunnittelualueelle tehtiin huhtikuussa 2008 liito-oravaselvitys. Selvityksen mukaan<br />
alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta, mutta siellä <strong>on</strong> kuitenkin lajille soveltuvaa<br />
metsää. Parhaiten liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä ovat kuusivaltaiset metsät,<br />
joissa esiintyy haapaa. Lajia <strong>on</strong> tiettävästi aikaisemmin havaittu Skatavikenin ympäristössä,<br />
missä esiintyy liito-oravalle soveltuvaa järeäpuustoista kuusikkoa. Myös leirintäalueen<br />
länsipuolella kasvaa runsaasti haapaa, joten alue voisi soveltua lajille. Liito-oravan<br />
elintavoista johtuen lajin käyttämät elinympäristöt voivat olla ajoittain asumattomia.
Change language