Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - PÃ¶yry

More documents

Recommendations

Info

KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 31 KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010 KUVA 12. LUONTOKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09) Alueelta ei ole tehty erillistä lepakkokartoitusta. Maastotöiden yhteydessä alueelta ei todettu lepakoiden päivä-, pesä- ja talvehtimispaikoiksi erityisen hyvin soveltuvia paikkoja kuten kallioluolia. Sen sijaan vanhoissa rakennuksissa voi olla lepakoiden käyttämiä suojapaikkoja. Lintudirektiivin liitteen I lajiston esiintyminen etenkin ranta-alueilla on elinympäristötulkintojen perusteella todennäköistä. Maastokäynnin perusteella on kuitenkin todettu, että rantojen edustoilla sijaitsevat luodot ja pienet saaret ovat merkittävimpiä elinympäristökokonaisuuksia lintudirektiivin liitteen 1 lajiston osalta. Kaava-alueen metsäiset alueet eivät ole poikkeuksellisen arvokkaita linnustollisesti. Rehevyytensä vuoksi Skataviken, Karhusalmen soistuva lampi sekä Högholmsundetin alue voivat olla linnus-
KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 32 KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010 tollisesti muita ranta-alueita arvokkaampia. Linnustollisesti alueen merkittävin kokonaisuus pienine saarineen ja luotoineen lienee Källvikenin alue, joka sijaitsee linnustonsuojelualueen eteläpuolella. Linnustonsuojelualue voi vaikuttaa siihen, että Källvikenin luodoilla pesii tavanomaista runsaammin sekä yksilöitä ja lajeja. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Luontoselvityksessä tarkemmin luonnehditut mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset luontokohteet ja muut luontokohteet on lueteltu alla ja esitetty kuvassa 12. Mahdolliset luonnonsuojelulain mukaiset luontokohteet 1. Vaahterametsikkö. Selvitysalueen kaakkoisosassa, niemen kärjessä mökkipihan edustalla on noin hehtaarin kokoinen alue, jossa kasvaa noin 20 vaahteraa sekä kookkaita tuomia ja tervaleppiä. Aluskasvillisuus on rehevää ja alueella kasvaa muun muassa taikinamarja, valkovuokko ja puna-ailakki. Alueella on runsaasti pökkelöitä. Kohde on mahdollinen luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen jalopuumetsikkö. Mikäli tämä kohde ei täytä suojellun luontotyypin kriteerejä, voidaan sitä joka tapauksessa pitää mahdollisena metsälain 10 §:n tarkoittamana rehevä lehtolaikkuna. 2.-3. Merenrantaniityt. Selvitysalueen länsiosassa Kälvikenissä Bredskäretin edustalla ja luoteisosassa Björkskärsträsketin etelärannalla on matalan, mosaiikkimaisen kasvillisuuden luonnehtimia rantaniittykaistaleita. Ne ovat luontaisesti niittymäisiä kohteita ja mahdollisesti riittävän laajoja täyttääkseen luontotyypin kriteerit. Kohteita voidaan pitää mahdollisina luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamia merenrantaniittyinä. Mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset luontokohteet 4. Karhusalmen lampi. Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitsevan pienen lammen ranta- ja vesikasvillisuus on runsasta. Lammen pohjoisreunalla on rehevää harmaalepikkoa, jossa on runsaasti pökkelöitä. Lammesta laskee puro Källvikenin lahteen. Lampi on mahdollinen metsälain 10 §:n mukainen pienten lampien lähiympäristö. jossa on vähäpuustoista rantaluhtaa ja pohjoispuolella rehevä lehtolaikku. Lammella voi olla merkitystä vesilintujen pesimä- ja ruokailualueena. Rannalla olevan kyltin mukaan lampi on rauhoitettu kalavesi. 5. Skataviken. Entinen merenlahti, jossa kasvaa tiheää järviruovikkoa ja keskellä on pieni avovesialue. Lahden ympäristö on varttunutta kuusikkoa, joten se voisi soveltua myös liito-oravan elinympäristöksi. Skatavikenin länsipuolen rehevässä rantametsässä kasvaa tervaleppiä ja tuomia sekä muun muassa puna-ailakkia ja metsäalvejuurta. Alue on mahdollinen metsälain 10 §:n mukainen pienten lampien lähiympäristö, jossa on myös rantaluhtaa/vähäpuustoista suota sekä rehevä lehtolaikku. 6. Björkskäret ja Björkskärsträsket. Selvitysalueen lounaisosassa sijaitseva Björkskäretin aluekokonaisuus edustaa melko luonnontilaisena säilynyttä metsä- ja rantaluontoa. Alueella risteilee polkuja ja sillä on selvästi virkistyskäyttöarvoa. Länsiosassa Kanonvikenin ympäristössä on jyrkkiä rantakallioita ja etelä- ja itäreunan loivemmilla rannoilla rantaniittyä. Alueen keskellä on pieni saravaltainen suo, josta lähtee noro. Alueen puusto on huomattavan iäkästä. Sisäjärveksi muuttunut Björkskärsträsket on rakentamaton ja karu. Alueella on useita mahdollisia metsälain 10 §:n mukaisia kohteita kuten vähäpuustoisia kallioita, noro ja vähäpuustoinen suo, Alue on todettu merkitykselliseksi myös aiemmissa selvityksissä. 7. Skatanin kalliot. Alueella on karua kalliomännikköä ja louhikkoa sekä vanhaa puustoa ja joitakin lahopuita. Avokalliot ovat porojäkäläpeitteisiä ja reunoilla kasvaa suopursua. Kohde on mahdollinen metsälain 10 §:n mukainen vähätuottoinen kallio. 8. Itäosan tervalepikko. Alueella kasvaa kookkaita tervaleppiä ja tuomia sekä muun muassa mesiangervoa. Alue on vetinen ja rehevä. Tien toisella puolella kasvaa kookkaita harmaaleppiä ja vaahteroita. Lisäksi sieltä virtaa kaivosta noro. Kohde on mahdollinen metsälain 10 §:n mukainen rehevä lehtolaikku. 9. Björkskärsträsketiin laskeva puro. Pohjoisen suunnasta laskevan puron uomaa on joskus kaivettu mutta se on luonnontilaistumassa. Uoman varrella on erillisiä vesilampareita.
Page 1 and 2: KAAVASELOSTUS 67070364.BS1.OYK KV _
Page 3 and 4: KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTU
Page 31: KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTU
Page 75: KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTU

Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - PÃ¶yry

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?