05.01.2015 Views

pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Siirtyykö tutkimus ja tuotekehitys tuotannon perässä<br />

16<br />

Työvoimaintensiivisin ja pisimmälle standardoitu tuotanto, joka usein on massatuotantotavaroiden<br />

valmistusta, on jo siirtynyt halvempien työvoimakustannusten<br />

maihin. Kansainvälisen logistiikan kehittyminen, kuljetuskustannusten alentuminen<br />

ja tietoliikenteen kehitys ovat mahdollistaneet tuotannon ja hankintojen hajauttamisen<br />

muillakin aloilla. Osaamisintensiivinen tuotanto lisääntyy Aasian ja<br />

Euroopan nousevissa talouksissa ja niiden vienti erikoistuu vanhojen EU-maiden<br />

”tontille”. Tämä kiristää kilpailua Suomen tärkeimpien vientituotteiden markkinoilla<br />

ja on jo näkynyt Suomen tuotannon markkinaosuuden pienentymisenä.<br />

Suomalaiset yritykset ovat investoineet lähemmäksi markkinoita säilyttääkseen<br />

markkinaosuutensa ja turvatakseen tuotannon kotimaassa.<br />

Tuotannon ja tutkimus- ja kehitystoiminnan eriytyminen on yksi kehityssuunta.<br />

Siihen liittyy tutkimus- ja kehitystoiminnan siirtyminen kehittyviin maihin, kuten<br />

Kiinaan ja Intiaan. Tämä siirtyminen koskee erityisesti sitä osaa t&k-toiminnasta,<br />

joka ajan mittaan muotoutuu standardinomaiseksi ja mekaaniseksi ja tuo osuus voi<br />

olla huomattavakin. Kun tutkimus- ja kehitystoimintoja ulkoistetaan kehittyviin<br />

talouksiin, niihin siirtyy samalla osaamista. Kiina, Intia ja monet muut kehitysmaat<br />

hyödyntävät tätä ulkoistamisprosessia tarjoamalla maailman johtaville yrityksille<br />

houkuttelevia innovaatioympäristöjä (koulutettua henkilöstöä, huippuosaamisen<br />

keskuksia, tiedepuistoja jne.). Tuotekehityksen kustannukset ovat<br />

Kiinassa tätä nykyä vain noin kolmannes teollistuneiden maiden kustannuksista.<br />

Jatkuessaan kehitys tasoittaa teollistuneiden ja kehittyvien maiden välisiä eroja ja<br />

suhteellisia etuja (ks. Sapir).<br />

Palveluiden tuotanto ei siirry laajamittaisesti pois länsimaista Aasiaan<br />

Palvelut tulevat maailmankaupassa entistä tärkeämmiksi. Palvelujen kasvu voidaan<br />

tulkita asiakaskeskeisyyden nousuksi. Asiakaskunta segmentoituu yhä hienojakoisempiin<br />

ryhmiin, samalla kun tietyille massatuotteille on valtavia markkinoita.<br />

Lisäarvoa haetaan räätälöimällä tuotteet eriytyneille markkinoille. Asiakasohjautuvassa<br />

markkinataloudessa brändien merkitys kasvaa. Tässä maailmassa<br />

muotoilu, luovuus ja kulttuuriosaaminen korostuvat. Uusia markkinoita avautuu<br />

mm. matkailulle, viihteelle ja kulttuuriteollisuudelle 7 .<br />

On esitetty, että seuraavaksi uhkana olisi liike-elämän palveluiden tuotannon laajamittainen<br />

siirtyminen esimerkiksi Intiaan ja Kiinaan.<br />

7 Kulutuksen trendejä käsitellään laajemmin luvussa 3.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!