pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

More documents

Recommendations

Info

46 Vientikyvyn merkitys on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen, koska yhä suurempi osa palveluista on kansainvälisen vaihdannan piirissä. Tämä koskee erityisesti liike-elämän tietointensiivisiä palveluita. Tässä suhteessa hälyttävä havainto on kuitenkin, että Suomi on menettänyt vähäistä markkinaosuuttaan maailmalla tämän alan viennissä vuodesta 1995 vuoteen 2002 34 . Ruotsi on sen sijaan pystynyt nostamaan osuuttaan. Pääosa Suomen koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan kunnissa, joiden toimialaan vienti ei kuulu. Tällä on varmaankin ollut kielteinen vaikutus innovaatiotoimintaan ja koulutus- ja hyvinvointipalveluiden kehittymiseen vientikelpoisiksi tuotteiksi. Palvelujen viennin lisäämisessä keskeistä on palvelualojen liiketoimintojen kehittyminen, toimivat markkinat ja vientiosaamiseen panostaminen. 34 OECD 2005.
5 Ideasta kaupallinen menestys 47 Toimintaympäristön muutoksia Haasteita politiikalle – Liiketoiminnan uudistamisen tahti kiihtyy ja tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen syvenee. – Tulevaisuudessa innovaatioiden kohteina ja lähteinä ovat yhä enemmän liiketoimintamallit, luovuus, kuluttajat, asiakkaat ja yhteiskunnan prosessit. – Valtiot ja alueet kilpailevat liiketoimintaja innovaatioympäristöllä. – Työvoimakapeikot lisääntyvät. Elinkeinopolitiikan lähtökohtia ja linjauksia – Markkinalähtöisten innovaatioiden nostamien teknologialähtöisten rinnalle. – Miten houkutellaan osaavia ja luovia yksilöitä innovatiivisiin ympäristöihin – Huippututkimuksen turvaaminen. – Sisältötuotannosta, kulttuurista ja luovuudesta liiketoimintaa. – Yrittäjyys ja kasvuyritykset. – Yksityistä rahoitusta yritysten alkuvaiheeseen. – Alueellisen innovaatiotoiminnan kehittäminen. – <strong>KTM</strong> vahvistaa otettaan innovaatiopolitiikan (tiedepolitiikka, teknologiapolitiikka, yrityspolitiikka) ohjauksessa kansallisesti ja alueellisesti. – Kriittinen menetystekijä on liiketoiminnan osaaminen eli kasvun hallinta, asiakaslähtöisyys, kansainvälinen liiketoiminta ja johtaminen. Yhä tärkeämpää on, että teknologiaan sidotaan palvelu. • Lisätään tukea markkinalähtöisille, ei-teknisille innovaatioille. • Liiketoiminnan ja tekniikan osaamisten yhdistäminen vahvuudeksi: Tekesin ohjelmat; Lisää yhteistyötä yritysten, kaupallisten yliopistojen ja teknisten yliopistojen kesken. • Liiketalouden tutkimuksen ja opetuksen tasoa parannetaan. • Koulutuksessa kaikilla tasoilla lisätään yrittäjyyden opetusta ja mm. myyntiosaamista ja asiakkuuden hallintaa. – Luodaan vahvoja klustereita osaamiskeskittymien avulla erityisesti jalostusteollisuuteen. – Liiketoiminnan uudistaminen ja innovaatioiden kaupallistaminen edellyttää innovatiivisia yrittäjiä, kasvuhakuisia yrityksiä ja näille otollista ilmapiiriä. • Houkutellaan verokannustimilla yksityisiä riskisijoittajia tarjoamaan kokemustaan ja rahoitusta yritysten alkuvaiheen kasvun jouduttamiseksi. • Kehitetään perheyritysten toimintaedellytyksiä. • Valtion erityisrahoituslaitoksia suunnataan nykyistä paremmin korjaamaan markkinoiden toiminnan puutteita. • Vakuutusyhtiöt ja työeläkejärjestelmä (ml. julkisen sektorin) sijoittavat nykyistä laajemmin pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kotimaisten yritysten osakkeisiin.
Page 1: Elinkeinopolitiikan suuntaviivat KT
Page 5: Esipuhe Hyvinvointi ja Suomen talou
Page 8 and 9: 6 Kestävä kehitys, energia- ja il
Page 10 and 11: 10 voinnin ylläpitämisen. Tuottav
Page 12 and 13: 12 2 Talouden muutosnäkymät Toimi
Page 14 and 15: suustuotannon kasvu kuormittavat ym
Page 16 and 17: Siirtyykö tutkimus ja tuotekehitys
Page 18 and 19: 18 ovat siis kummatkin taloudet. Yh
Page 20 and 21: henkilöstö on puolestaan vähenty
Page 22 and 23: Elinkeinopolitiikan toimilla voidaa
Page 24 and 25: Hidastuuko tuottavuuden kasvu palve
Page 26 and 27: 2.3 Pohjoismainen malli Pohjoismain
Page 28 and 29: 28 Sapir: Pohjoismainen yhteiskunta
Page 30 and 31: 30 Kuluttajien valinnat määrääv
Page 32 and 33: Kuluttajat Suomessa kuten muissakin
Page 34 and 35: 34 4 Toimivat markkinat - Asiakkaan
Page 36 and 37: aloilla matalana tuottavuutena 28 .
Page 38 and 39: 38 Määräävässä asemassa oleva
Page 40 and 41: tarvitse vaikuttaa negatiivisesti s
Page 42 and 43: 42 Investoinnit tieto- ja viestint
Page 44 and 45: 44 Suomessa julkisen sektorien palv
Page 48 and 49: 48 • Uudistetaan yrityspalveluita
Page 50 and 51: 50 Suomen kansallinen innovaatiojä
Page 52 and 53: 52 kenteissa ja prosesseissa olevas
Page 54 and 55: Yhteistyörakenteet ovat kehittymä
Page 56 and 57: 56 tajat määrittelevät todellise
Page 58 and 59: 58 Suurimpien suomalaisten työelä
Page 60 and 61: miseksi tulevat entistä tärkeämm
Page 62 and 63: Jalostusteollisuuden kilpailukyvyn
Page 64 and 65: 64 Palveluissa ja niiden innovaatio
Page 66 and 67: 66 6 Kestävä kehitys, energia- ja
Page 68 and 69: 68 Sähkön hinnan noususta aiheutu
Page 70 and 71: pitkäjänteiseen investointitoimin
Page 72 and 73: 72 Arvioiden mukaan Yhdysvalloissa,
Page 74 and 75: Aktiivinen kuluttaja on muutoksen m
Page 76 and 77: 76 Liike-elämän palvelut ovat mer
Page 78 and 79: 78 toimi, vaan on päinvastoin joht
Page 80 and 81: 80 Lähteet Alanen, Aku: Tietoaika,
Page 82 and 83: 82 Liite 1 Suomalaisen teknologiate
Page 84 and 85: 84 Liite 3 Vienti suhteessa bruttok
Page 86: Series title and number of the publ

pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?