pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri
pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri
pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
71<br />
7 Yhteenveto<br />
Talous globaalisti<br />
Kuluttajien mieltymykset, teknologian kehitys, globalisaatio ja ekologiset reunaehdot<br />
vaikuttavat suuresti siihen mitä, miten ja missä tuotetaan.<br />
Globalisaatio tarkoittaa keskinäisen riippuvuuden kasvua maailmantaloudessa. Se<br />
on myös maailmanmarkkinoiden nopeaa kasvua, kun Aasian ja Etelä-Amerikan<br />
taloudet kehittyvät nopeasti. Lisäksi Venäjän nähtävissä oleva talouskasvu on<br />
Suomelle hyvä lähtökohta.<br />
Euroopan unionin taloudellinen kehitys on epävarmuustekijä Suomelle. EU:n olisi<br />
uudistettava sosiaalinen mallinsa ja työmarkkinoitaan, tehostettava sisämarkkinoitaan<br />
ja avauduttava ulospäin, jotta se pystyy vastaamaan väestön muuta maailmaa<br />
nopeamman ikääntymisen tuomiin haasteisiin.<br />
Liikkuvuus – perinteinen pääomien, tavaroiden, palveluiden, tuotantolaitosten ja<br />
entistä suurempi työvoiman ja tutkimus- ja kehitystoiminnan liikkuminen – on<br />
olennainen osa globalisaatiota. Digitalisoituminen syvenee eli tieto- ja viestintäteknologiaa<br />
hyödynnetään tuotannossa läpitunkevasti. Tieto ja asiantuntemus eivät<br />
ole lainkaan tiukasti paikkaan sidottuja, eli yritys saattaa menettää hyvinkin<br />
nopeasti kilpailuetunsa. Tällöin innovaatioprosessin jatkuva hallinta on kilpailuedun<br />
pääasiallinen lähde.<br />
Liikkuvuus tarkoittaa myös, että maat kilpailevat toimintaympäristönsä houkuttelevuudella.<br />
Yhdysvallat on toistaiseksi kyennyt houkuttelemaan EU:ta enemmän<br />
kansainvälistä tutkimus- ja kehitystoimintaa, tutkijoita ja huippuosaavaa henkilöstöä.<br />
Kiina ja Intia kasvattavat osuuttaan myös tällä alueella. Tämä kehitys on myös<br />
haaste Suomelle.<br />
Palveluiden maailmankauppa kasvaa vielä pitkään, sillä palvelualojen tuotanto-osuus<br />
kehittyneissä talouksissa on 70 prosenttia mutta palvelujen osuus on vain<br />
20 prosenttia globaalista viennistä. Uhkana on pidetty liike-elämän palveluiden<br />
tuotannon laajamittaista siirtymistä mm. Intiaan ja Kiinaan. Intian palveluvienti on<br />
kasvanut erittäin nopeasti viimeiset kymmenen vuotta, kun sinne on erityisesti<br />
Yhdysvalloista siirtynyt tiettyjä toimintoja. Intia on kuitenkin myös merkittävä liike-elämän<br />
ja tietotekniikan palvelujen tuoja. Palvelujen kauppa toimii siis molempiin<br />
suuntiin. EU-maista Englanti, Saksa, Ranska ja Alankomaat ovat merkittäviä<br />
liike-elämän palvelujen viejiä. Suomesta palvelujen vienti on vaatimatonta.
Change language