pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

Hyvinvointipalvelujen tuotannossa tarvitaan ammatillisen ja kaupallisen osaamisen
liittoa. On tehtävä ratkaisuja palvelujen tuottamisen mallista (esim. kunta- ja
palvelurakenneuudistus) ja markkinoiden neutraalista toiminnasta. Yritystoiminnan
rooli kasvaa, koska tarvitaan uusia palveluja, uusia liiketoiminnan malleja ja
panostusta palvelujen vientiin.
OECD on nähnyt julkisen palvelutuotannon laajuuden ja palvelusektorin vähäisen
kilpailun ja keskeisiksi syiksi palvelujen matalalle tuottavuudelle Suomessa. Käsitystä
kilpailun puutteesta tukee, että palvelujen suhteellinen hintataso on eräitä
poikkeuksia lukuun ottamatta Suomessa korkea. Kunnat ovat omassa palvelutuotannossaan
rahoitusmahdollisuuksiensa äärirajoilla. Toistaiseksi tähän on
OECD:n arvion mukaan vastattu nostamalla mieluummin kunnallisveroja kuin tehostamalla
palvelujen tuotantoa. Lisäksi valtion merkittävä osuus useilla palvelualoilla
vähentää kilpailua ja toimialojen kehitystä.
Palveluiden vienti on vähäistä
45
Palvelujen osuus viennistä on Suomessa selkeästi pienempi kuin muissa pienissä
kansantalouksissa (liite 3). Tähän on kaksi selkeää selitystä: Suomi on perinteiltään
teollisuusmaa ja julkisten palvelujen maa.
Teollinen perinne tarkoittaa sitä, että voimavaramme olivat pitkään suuntautuneita
teollisuuden välituotteisiin. Tuotantorakenteemme on edelleen teollisuusvaltainen.
Suomen teollisuudessa palvelutuotannon ulkoistaminen ei ole edennyt niin
nopeasti kuin muualla – tosin ero pienenee nopeasti.
Suomi ei ole pieneksi taloudeksi erityisen avoin. Suomessa on huomattava kotimarkkinateollisuus.
Teollisuuden osuus tuotannosta on kansainvälisessä vertailussa
suuri, mutta tavaraviennin osuus kansantuotteesta ei yllä samalle tasolle.
Taloutemme vähäinen avoimuus myös tuonnin suhteen selittää Suomen vaatimatonta
palveluvientiä. Tuonti pakottaa kotimaiset yritykset tehostamaan toimintojaan
ja vastavuoroisesti hakemaan ulkomailta kasvun tilaa. Palvelumarkkinoiden
sulkeutuneisuus on yksi selitys sille, että liike-elämän palveluissa tuottavuuden taso
on muita maita alempi.
Kyse on myös vientiosaamisesta: Suomessa on keskitytty tavaravientiin ja menestytty
siinä erinomaisesti, mutta samalla palveluiden vientiponnistelut ovat jääneet
vähemmälle. Palveluyrityksiin ei esimerkiksi ole riittänyt vientiosaamista tarpeeksi,
kun soveltuvin työvoima on rekrytoitunut teollisuuteen. Toki palveluyritysten
kokojakauma on Suomessa painottunut muita maita enemmän pieniin yrityksiin,
joiden vientiedellytykset ovat monista syistä suuria huonommat.