pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

4.2 Sääntely, kilpailunrajoitukset ja julkinen
toiminta
37
Sääntely vaikuttaa suoraan kilpailuun
Sääntelyllä on moninaisia yhteiskuntapoliittisia tavoitteita. Samalla sääntely usein
rajoittaa kilpailua. Näin ei tarvitse olla, sillä sääntelylle asetettu tavoite voidaan
saavuttaa usein myös vähemmän kilpailua vääristävällä tavalla.
Suuri osa suoraan elinkeinotoimintaa rajoittavasta hyödykemarkkinoiden sääntelystä
on asteittain purettu ja edellytykset tältä osin toimivalle kilpailulle ovat olemassa.
Suoraan kilpailua estävää sääntelyä on Suomessa edelleen tietyillä toimialoilla.
Näitä ovat muun muassa apteekkitoiminta, päivittäistavarakaupan aukiolosäännökset,
tietyt kuljetusalan säännökset ja rakentaminen. Kilpailua estävää sääntelyä
on poistettu sähkömarkkinoilta ja teletoiminnasta. Näillä aloilla lisääntynyt kilpailu
on hyödyttänyt kuluttaja alentuneina hintoina ja runsaampana palvelutarjontana.
Myös eräiden muiden alojen avaamista kilpailulle on esitetty. Esimerkkinä
voidaan mainita taksityöryhmän mietintö vuodelta 2004, jossa ehdotettiin luopumista
taksilupien tarveharkinnasta.
Sääntelyllä voi olla myös epäsuoria vaikutuksia kilpailuun vaikkapa ns. itsesäätelyn
muodossa: Erilaisten standardien julkilausuttu tavoite kuluttajan aseman turvaamiseksi
voi samalla tarjota merkittävää suojaa kilpailulta alalla jo toimiville
yrityksille. Tällainen voi olla erityisen merkittävää Suomen usein pienillä markkinoilla.
Toisaalta standardeilla luodaan laajat markkinat, jotka puolestaan synnyttävät
kysyntään perustuvia innovaatioita.
Sääntely eri muodoissaan ei saisi muodostua esteeksi uusien yritysten alalle tulolle.
Lainsäädäntöä valmisteltaessa olisi varmistuttava siitä, että esitetty lainsäädäntö
on mahdollisimman kilpailuystävällinen.
Kilpailupolitiikka ja yksityiset kilpailunrajoitukset
Kaupan esteiden vähäisyydestä huolimatta näyttää, ettei monellakaan palvelualalla
ole merkittävää tuontikilpailun painetta. Suomen markkinat ovat useilla aloilla
pienet ja toimijoita on vähän. Näissä oloissa kartellit ja muut kielletyt yritysten väliset
yhteistyömuodot voivat merkittävästi estää kilpailun syntymistä. Siksi on
erittäin tärkeää, että kilpailupolitiikka puuttuu aktiivisesti rikkomuksiin estäen
markkinatoimijoiden sopimat kilpailun rajoitukset.