pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

21
muksia työmarkkinoiden kehittämisessä 18 . Palvelualojen kehittymistä, tuottavuutta
ja markkinoiden toimivuutta käsitellään tarkemmin luvussa 4.
Jalostusteollisuus on myös tulevaisuudessa merkittävä tuotannonala
Suomessa
Teollisuudessa tuotanto siirtyminen markkinoiden äärelle jatkuu edelleen. Mitä
pidemmälle tuote tai kokoonpano on standardoitu, sitä helpompaa on tuotannon
siirtäminen. Huipputekniikan osalta on toistaiseksi suuntaus, että tuotanto siirtyy
lähemmäksi markkinoita ja tuotekehitys pysyy alkuperämaassa. Ennakoidaan, että
myös tuotekehitys siirtyisi entistä suuremmassa mittakaavassa tuotannon perässä.
Voidaan olettaa, että pääomavaltainen perus- eli jalostusteollisuus – metsäteollisuus,
metallien valmistus, energian tuotanto, kemian teollisuus, jotka perustuvat
kotimaisiin luonnonvaroihin ja/tai teknologiseen osaamiseen (ml. ympäristöteknologia)
sekä mittaviin fyysisiin investointeihin – ei siirry läheskään niin herkästi
kuin standardoitu kokoonpanoteollisuus.
Jalostusteollisuuden merkitys on edelleen huomattava Suomessa. Työn tuottavuuden
taso oli vuonna 2001 Suomessa EU-maiden paras neljällä toimialalla: massan
ja paperin, sahatavaran ja puutuotteiden, perusmetallien sekä viestintäteknologialaitteiden
valmistuksessa. Mielenkiintoista on se, että näistä kolme ensimmäistä
ovat jalostusteollisuuden toimialoja. Venäjän ja itäisen Euroopan kasvu tuovat
merkittäviä liiketoiminnan mahdollisuuksia Suomen teollisuudelle. Lisäksi kaivostoiminnan
kasvunäkymät ovat hyvät.
Jalostusteollisuudessa on ongelmia. Päästökauppa ja energia-alan sisämarkkinakehityksestä
johtuva energian hintatason yhtenäistyminen EU:ssa nostavat energian
hintaa Suomessa, minkä seurauksena kotimainen tuotanto menettää kilpailuetuaan
(ks. luku 6). Metsäteollisuus sulkee yksiköitä. Valmistumassa oleva EU:n
kemikaaliasetus asettaa omat haasteensa eurooppalaiselle kemian teollisuudelle,
jossa investoinnit ovat olleet pitkään vähäiset. Jalostusteollisuudessa tutkimus ja
kehitystoiminta on keskimääräisesti vähentynyt viime vuosina ja se suuntautuu
pääasiassa olemassa olevaan tuotantoon ja vähemmän uusiin liiketoimintoihin.
Materiaalitalouteen (raaka-aineet, tuotteet, jätteet) on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Euroopan unionin massiivinen lainsäädäntö vaikeuttaa liiketoiminnan kehittämistä.
18 Työmarkkinaosapuolten välinen toimialavuoropuhelu käynnistyi vuonna 2004 Suomi maailmantaloudessa
selvityksen yhteydessä.