pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

56
tajat määrittelevät todelliset tarpeensa, jotka usein edellyttävät merkittävää kehityspanosta
tarjolla oleviin tuotteisiin tai palveluihin tai kokonaan uusien tuotteiden
tai palveluiden kehittämistä. Kehityskustannuksista ja kehittämiseen liittyvistä
riskeistä johtuen hankinnan hinta nousee tyypillisesti yleistä hintatasoa korkeammaksi.
Vaikka hankinnan tekijät saavatkin vastineeksi markkinoilla olevaa
tuotetta tai palvelua merkittävästi paremman, edellyttää riskin ja korkeamman
hinnan kompensoiminen useimmissa tapauksissa lisäkannustetta. Julkinen tuki voidaan
kohdistaa joko hankinnan tekijöihin tai toimittajiin. Jälkimmäisessä tapauksessa
on kyse hankinnan tekijöiden ja toimittajien yhteisestä kehittämishankkeesta.
5.4 Yrittäjä on uudistusvoima
Mitä enemmän aktiivisia yrittäjiä ja kasvuhaluisia yrityksiä sitä enemmän innovaatioita
liiketoiminnassa
Talouden ja työllisyyden kasvu riippuu merkittävästi uusien yritysten kasvusta sekä
jo olemassa olevien uusiutumisesta. Kasvuhaluisilla ja innovatiivisilla yrityksillä
on tuottavuutta kohentava vaikutus, sillä ne hyödyntävät innovatiivisesti uusia
toimintamalleja ja teknologioita ja usein luovat itse niitä. Toimivilla markkinoilla
innovatiiviset yritykset lisäävät kilpailupaineita ja pakottavat muut yritykset
uudistamaan ja tehostamaan toimintaansa.
Suomessa ei yrittäjäaktiivisuus eikä yritysten kasvuhalukkuus yllä parhaimmalle
kansainväliselle tasolle. Taustalla on rakenteellisia, toimintaympäristöön ja yrittäjyyskulttuuriin
liittyviä tekijöitä. Pienet kotimarkkinat, markkinoille pääsyn vaikeudet,
verotus, tiukka konkurssilainsäädäntö, viranomaismenettelyt, työn korkea
hinta ja sivukulut sekä valtion aikaisempi keskeinen rooli taloudessa ovat jarruttaneet
yrittäjyyden laajempaa suosiota. Suomessa on myös perinteisesti menty turvallisesti
töihin toisen palvelukseen. 50 Suomessa yrittäjäriskiä korostaa palkansaajien
kansainvälisesti verraten hyvä sosiaaliturva. Yrittämiseen vaikuttaa myös
kuntien hyvinkin paljon vaihteleva yrittäjyysilmasto.
Omistajuuden eri muotojen ja yrityksen menestyksen välillä ei ole suuria eroja:
Suomessa suurista yrityksistä perheyritykset ovat olleet kannattavuudeltaan ja vakavaraisuudeltaan
vähintään yhtä hyviä kuin ulkomaalaisomisteiset yritykset, hajautetusti
omistetut pörssiyritykset ja valtionyritykset. Ulkomaalaisomisteisten
50 Ks. Kiander, Martikainen ja Voipio (2004), Yrittäjyyden tila 2002–2004, VATT-tutkimuksia. No. 112 ja
Yrittäjyyskatsaus 2004.