pdf-julkaisu - KTM -Julkaisurekisteri

55
Julkinen ohjaus ja kysyntä edistämään innovaatioita
Poliittisen ohjauksella ja lainsäädännöllä innovaatiotoimintaa voidaan edistää kysyntälähtöisesti.
Ympäristö-, energia-, liikenne- ja terveyspolitiikan alueelta löytyy
runsaasti kohteita, joissa uuden teknologian kehittämistä, testausta ja soveltamista
voitaisiin vauhdittaa poliittisen ohjauksen avulla. Olennaista tällöin on, että
tavoitteista ja toimenpiteistä sovitaan laajalla pohjalla julkisen ja yksityisen sektorin
toimijoiden välillä. Yhteiskunnallista ohjausta tulisi käyttää erityisesti silloin,
jos sillä kyetään hankkimaan yrityksille ja kansantaloudelle merkittävää kilpailuetua.
Syvälle käypiä rakenteellisia muutoksia ei kuitenkaan saada aikaan yhden
maan toimenpiteillä, vaan ne edellyttävät laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa
luontainen toimintaympäristö Suomelle on Euroopan unioni.
EU:n komission johdolla kehitellyt uusien teknologioiden käyttöönottoon tähtäävät
teknologiayhteisöt, joita on muodostettu yli 20 teknologia-alueelle, ovat näkyvin
esimerkki kysyntäohjautuvasta teknologia- ja innovaatiopolitiikasta. Euroopassa
on julkiseen kysyntään ja sääntelyyn perustuvaa innovaatiopolitiikkaa tehty
vähän suhteessa Yhdysvaltoihin (vrt. USA:n liittovaltion avaruus-, ilmailu- ja sotilasteknologiset
ohjelmat). Tämä pätee myös Suomeen, esimerkiksi energiapolitiikkaa
on hallinnut tuotannon monipuolisuuden ja edullisen energian saannin varmistaminen
ja vastaavasti kysyntään tähtäävä innovaatiotoiminta, jolla ennakoidaan
ympäristöpolitiikan vaatimuksia ja velvoitteita, on jäänyt vähälle huomiolle.
Suomella on suuria mahdollisuuksia tuotteistaa ja markkinoida korkealuokkaista
ympäristöosaamistaan ja lisätä ympäristöteknologian vientiään. Energia- ja materiaalitehokkaiden
ratkaisujen kysyntä tulee tulevaisuudessa kasvamaan valtavasti,
kun raaka-aineiden ja haitallisten päästöjen hinta kasvaa poliittisten sopimusten ja
normiohjauksen myötä. Samalla teknologian kehittyminen avaa jatkuvasti uusia
mahdollisuuksia ratkaista ympäristöongelmia. On mahdollista siirtyä vähän energiaa
kuluttavaan teknologiaan, lisätä kierrätystä ja suljettuja prosesseja, tehostaa
jätehuoltoa ja hallita paremmin vesi- ja energiavarantoja. Suomalaisen ympäristöteknologiakehityksen
haaste ei ole niinkään teknologioiden puute, vaan markkinaja
kysyntälähtöisyyden vähäinen huomioon ottaminen teknologiakehityksessä ja
-ohjelmissa. Yritysten todellinen haaste on teknologioiden kaupallistaminen,
kansainvälistäminen ja niiden vaatiman liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja
vahventaminen.
Julkiset hankinnat ovat merkittävä ja vaikuttava keino luoda teknologialle ja innovaatioille
uutta kysyntää. Samalla niiden avulla voidaan merkittävästi parantaa
julkisen sektorin tuottavuutta. Uudet säännökset julkisista hankinnoista (sekä tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtiontuista) luovat aiempaa paremmat
edellytykset kannustaa julkisia toimijoita innovatiivisiin hankintoihin ja yrityksiä
vastaamaan tällaiseen uuteen kysyntään. Innovatiivisissa hankinnoissa os-