PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sen sijaan yhteisön suhtautuminen kuolemaan<br />
ja siihen liittyviin uskomuksiin<br />
(Hodder 1986: 3; Parker Pearson 1999:<br />
32). Tutkimussuuntauksen sisällä kuolemakulttuuria<br />
on tulkittu mm. sukupuolen,<br />
yksilöllisyyden, maiseman ja muistin<br />
kautta (Parker Pearson 1999; Bradley<br />
2000; Williams 2003; Fowler 2004).<br />
<strong>Suomen</strong> hautausten arkeologiassa prosessualismin<br />
kritiikki näkyy mm. Edgrenin<br />
<strong>Suomen</strong> kivikautta käsittelevässä yleisesityksessä<br />
1980-luvun alkupuoliskolta.<br />
Tässä esityksessä Edgrenin mukaan punamultahautojen<br />
esineiden määrää ja<br />
laatua ei tulisi tulkita vain yhteiskunnallisen<br />
aseman osoituksena, sillä esineistö<br />
saattoi yhtä hyvin ilmentää yhteisöjen esteettisiä<br />
tai uskonnollisia arvoja. (Edgren<br />
1984: 50.) Edgren kuitenkin palasi vanhaan<br />
prosessualistiseen näkemy kseensä<br />
1990-luvulla esittäen, että rikaslöytöisimpien<br />
punamultahautojen vainajat<br />
kuuluivat nimenomaan sosiaalisen hierarkian<br />
huipulle (Edgren 1993: 64-65).<br />
1990-luvulla suomalaisessa punamultahautatutkimuksessa<br />
tapahtui muutos<br />
tulkinnallisuuden lisääntyessä. Tulkinta<br />
ei silti pohjaa vain postprosessualistisiin<br />
suuntauksiin, vaan myös prosessualistiset<br />
tulkinnat ovat näkyvissä. Esimerkiksi<br />
Petri Halinen tulkitsee Kaustisen<br />
Kankaan kalmistokohteen hautojen<br />
rikkaan löytöaineiston prosessualistisesta<br />
näkökulmasta vainajan statuksen kautta<br />
(Halinen 1997: 25). Postprosessualistinen<br />
näkökulma taas on näkyvissä Mirja<br />
Miettisen (1990; 1992a; 1992b) tulkinnassa<br />
Laukaan Hartikan laajasta kalmistokohteesta.<br />
Vaikka varsinaista teoreettista<br />
viitekehystä ei Hartikkaa koskevissa<br />
julkaisuissa ole näkyvissä, on Miettinen<br />
kiinnittänyt huomiota niin rituaalimaisemaan<br />
kuin itse hautarituaalista kertoviin<br />
piirteisiin (Miettinen 1992a:13 -14; 1992b:<br />
30-32).<br />
1990-luvun lopulta 2000-luvulle postprosessualistinen<br />
tulkinta näkyy yhä<br />
selvemmin kivikautisten hautausten<br />
tutkimuksessa. Esimerkiksi Vesa-Pekka<br />
Herva (2001: 31 - 33) pohtii queer -tutkimuksen<br />
hengessä Merijärven Kuoppakankaan<br />
nuorakeraamiselle ajalle ajoitettua<br />
kaksoishautausta, joka on tulkittu<br />
kahden miehen haudaksi. Herva esittää,<br />
että haudan tulkinta perinteisten länsimaalaisten<br />
sukupuoliroolien mukaan<br />
ei ole ylivoimaisesti perusteltua, vaan<br />
Kuoppakankaan hauta voi veljesten haudan<br />
sijaan olla yhtä lailla rakastavaisten<br />
hauta. (Herva 2001: 31 - 33.)<br />
Kaikki nykypäivän kivikautisia hautauksia<br />
koskeva tutkimus ei kuitenkaan ole<br />
pelkkää tulkintaa. Teorian ja tulkinnallisuuden<br />
lisääntymisen rinnalla vaikuttavat<br />
edelleen vahvasti luonnontieteelliset<br />
analyysit. Kalmistokohteita on tutkittu<br />
edelleen mahdollisuuksien mukaan mm.<br />
geofysikaalisilla tutkimuksilla, fosfaattianalyyseillä,<br />
makrofossiilianalyyseillä<br />
ja kalibroiduilla radiohiiliajoituksilla<br />
(ks. Ruonavaara 1992; Räty 1995; Miettinen<br />
et al. 1997; Katiskoski 2004). Uudet<br />
analyysit ovat murtaneet vanhoja hautatyypittelyjä.<br />
Hyvä esimerkki tästä on<br />
Edgrenin tyypin C paasiarkkuhautaus,<br />
joka ajoittui luufragmenteista tehdyin radiohiiliajoituksin<br />
rautakaudelle (Edgren<br />
1999: 319 - 324) kivikauden sijaan.<br />
Kivikautinen kuoppahautaus ja<br />
tyypittelyn vaikeus<br />
Kivikaudelle ajoittuvien hautausten tutkimushistoria<br />
on pitkä ja värikäs. Sekä<br />
tutkimustraditiot että tulkinnat ovat<br />
muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana.<br />
Katsottaessa <strong>Suomen</strong> kivikautisten<br />
hautojen tutkimushistoriaa taaksepäin,<br />
on suurin vaikuttaja hautatutkimuksessa<br />
ollut Torsten Edgren, jonka tutkimus<br />
9
Change language