PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kirjoittajat mainitsevan kuningas-sanan<br />
lainautuneen germaanisista kielistä ehkä<br />
juuri tähän aikaan. Sillä on voitu viitata<br />
linnoitettujen asuinpaikkojen päällikköön.<br />
Esiroomalaisena aikana syntyneiden<br />
kelttiläisten peltojen yhteydessä he<br />
puhuvat verotuksesta. Evoluutioantropologia<br />
ei kuitenkaan tunne verotusta<br />
päällikköyhteiskunnan yhteydessä. Päälliköt<br />
ottavat vastaan lahjoja, vasta valtio<br />
verottaa, joten ehkä peltojen vakiokoolle<br />
on jokin muu syy.<br />
Kirjoittajat puhuvat päälliköistä tai itse<br />
asiassa päälliköiden tiloista ensi kerran<br />
kansainvaellusajan yhteydessä. Tällöin<br />
myös aseet ilmaantuivat hautoihin uudestaan<br />
oltuaan poissa useita satoja vuosia.<br />
Hieman epäloogista on, että myös<br />
esiviikinkiajan yhteydessä mainitaan<br />
päälliköiden astuvan esiin ja aseiden<br />
hautoihin. Myöhäisen rautakauden<br />
yhteiskuntaa koskeva keskustelu käydään<br />
Hemik Lättiläisen ja saagojen<br />
antamien kirjallisten lähteiden perusteella,<br />
ei kalmistoanalyyseihin pohjautuen.<br />
Esiviikinkiaikana <strong>ry</strong>hdyttiin jälleen<br />
rakentamaan linnoja. Osa niistä oli<br />
ylimysten asuntoja, osa pakolinnoja.<br />
Käsityöläiset asuivat vieressä. Viikinkiaikana<br />
naisten korut ja lasten lelut ilmaantuivat<br />
linnoihin. Kylän väestö siirtyi<br />
ilmeisesti vallien suojaan. Myöhemmin,<br />
1000-luvulla linnat näyttävät jälleen olevan<br />
vain ylimystön ja heidän piirinsä<br />
käytössä. Talonpohjat hajaantuivat kyliin.<br />
Muinaismaakunnat eli kihlakunnat<br />
syntyivät ilmeisesti 1000-luvulla. Niiden<br />
valtakeskuksina oli linnat. 1200-luvun<br />
alussa oli syntynyt seitsemän kihlakuntaa<br />
suurempaa alueellista yksikköä,<br />
maakuntaa. Hemikin kronikka ei puhu<br />
kuitenkaan mitään niiden johtajista.<br />
Kihlakuntien johtajia siinä sen sijaan<br />
mainitaan. Ilmeisesti maakuntia hallittiin<br />
käräjillä, joihin pitäjien johtajat osal-<br />
listuivat. Hemik ei käytä näistä nimitystä<br />
rex, kuten Länsi-Euroopan kuninkaista,<br />
vaan seniores, principes ym. Vaikka yksittäisellä<br />
maakunnalla ei ollut johtajaa,<br />
ne pystyivät yhdistymään sodankäynnissä.<br />
Hemik kertoo 6000 miehisestä<br />
virolaisarmeijasta, malevasta( joka muodostui<br />
kuuden maakunnan yhdistäessä<br />
voimansa.<br />
Viro kuten Suomikaan ei kuitenkaan ehtinyt<br />
yhdistyä valtioksi. Niinpä Viro joutui<br />
aiemmin valtiotasolle ehtineiden Tanskan<br />
sekä saksalaisten valtaan vuonna<br />
1227. <strong>Suomen</strong> ja Viron valloitus oli kuitenkin<br />
ilmeisesti erilaista. <strong>Suomen</strong> <strong>arkeologinen</strong><br />
aineisto viittaa vähitellen tapahtuneeseen<br />
kristillistymiseen. Virosta ei<br />
tunneta yhtään kristillistä hautaa ennen<br />
valloitusta. Paikallinen ylimystö näyttää<br />
kuitenkin ainakin Saarenmaalla säilyttäneen<br />
asemansa alistuttuaan uusille vallanpitäjille.<br />
Lopuksi<br />
<strong>Suomen</strong> arkeologian tuntija saa Kriiskan<br />
ja Tvaurin esityksestä paljon herätteitä<br />
omien sosiaalisten ja taloudellisten 010-<br />
suhteidemme ja muutostemme tulkintaan<br />
erityisesti rautakauden suhteen. Tässä<br />
esittelyssäni olen kiinnittänyt huomiota<br />
ennen kaikkea esihistorian tulkintoihin.<br />
Kriiska ja Tvauri eivät kuitenkaan unohda<br />
esineistön ja kiinteiden muinaisjäännöksien<br />
kuvausta. Suomessa niiden kuvaus<br />
saa usein ylivallan, jossa esihistoria<br />
hukkuu tavaraluetteloihin. "Viron esihistoriassa"<br />
molemmat ulottuvuudet ovat<br />
saaneet tasapainoisesti tilaa.<br />
Eero Muurimäki<br />
emuurimaki@gmail.com<br />
FL Eero Muurimäki on arkeologi ja<br />
projektitutkija.<br />
50
Change language