PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tuodut asiat saatettu jättää pois ilman<br />
mainintaa tai selitystä (esim. Hultin 1927:<br />
23 -24; Oksanen & Sarvas 1991: 46, 49).<br />
Yksi syy tähän voi olla se, että myöhemmissä<br />
julkaisuissa käsiteltiin vain tosiasioita<br />
ja tapahtumia, jotka oli yleisesti<br />
hyväksytty historioitsijoiden pllnssa<br />
tosiksi tai ainakin todennäköisimmiksi.<br />
Vaihtoehtoisesti kyse saattaa olla pyrkimyksestä<br />
objektiiviseen tutkimukseen,<br />
missä kuvataan ja esitetään faktat, mutta<br />
jätetään tarinankerronta ja lähteiden<br />
tulkinta syrjään (vrt. Pirinen 1968: 94-95).<br />
Näissä julkaisuissa tarinat paikoista tai<br />
ihmisistä eivät ole saaneet paljoa huomiota,<br />
ja kansantarinat sekä muut kansanmuistot<br />
on jätetty käsittelyn ulkopuolelle.<br />
Ero 1980- ja 2000-luvun ja toisaalta 1990-<br />
luvun julkaisujen välillä onkin kiinnostava.<br />
Kyseessä voivat kuitenkin olla paitsi<br />
edellä kuvattuun historiankirjoittamisen<br />
tavan muuttumiseen, myös resursseihin<br />
liittyvät tekijät. Erityisesti 1990-luvulla<br />
kunnilla oli lamasta johtuvia rahoitus ongelmia,<br />
jotka saattoivat vaikuttaa myös<br />
paikallishistorioiden tuotantoon (vrt.<br />
Jokipii 1968: 14). Vähemmän rahan aikana<br />
myös kirjoittajalla oli vähemmän<br />
aikaa valmistella työtään ja kustannuksia<br />
saatettiin muutenkin säädellä tiukasti.<br />
Mielenkiintoista oli havaita, että kirjoittamiseen<br />
on harvoin haettu inspiraatiota<br />
paikallisesta traditiosta ja että paikallisen<br />
kulttuuriperinnön promootiolla on julkaisuissa<br />
vain pieni rooli. Voisi helposti olettaa,<br />
että paikallishistorian julkaisut olisivat<br />
paikallisen yhteisön työkaluja statuksen<br />
vahvistamiseen, mutta vain muutamat<br />
otantaan mukaan tulleet julkaisut<br />
ovat sävyltään tämänkaltaisia (esim.<br />
Kivenoja et al 1936; Takolander 1954).<br />
Julkaisut eivät yleensä heijasta kotiseutuhenkeä,<br />
mutta jotkin paikallishistoriat<br />
ovat sen inspiroimia, mikä antaa tekstille<br />
koskettavan sävyn. Kotiseutuhengen<br />
vaikutus näkyy useammin 1920-luvun<br />
ja 1930-luvun paikallishistorioissa (esim.<br />
Soikkeli 1929; Rosen 1936). Tuohon aikaan<br />
paikallishistoriat ilmeisesti rakensivat<br />
mielikuvia suomalaisuudesta ja kirjoittajat<br />
saattoivat helpommin inspiroitua<br />
kotiseutuhengestä. Jpnkinlainen kotiseutuhengen<br />
vaikutus näkyy myös 2000-luvun<br />
julkaisuissa. Yksi syy tähän saattaa<br />
olla 1990-luvun vaikea taloudellinen tilanne,<br />
jota <strong>seura</strong>nnut taloudellinen kasvu<br />
on luonut alueellisesti iloisemman ja ehkäpä<br />
itsetietoisemman tunnelman. Tämä<br />
yleinen menestyksen tunne voi vaikuttaa<br />
myös kirjoittajiin ja heijastua heidän teksteissään.<br />
Aineistoa kokonaisuutena tarkastellessa<br />
on mahdollista nähdä myös muutamia<br />
paikallishistorioiden julkaisemisen<br />
huippuvuosikymmeniä. 1920- ja 1930<br />
-luvuilla ja uudestaan 1950-luvulla on<br />
havaittavissa julkaisujen määrän nousu,<br />
samoin yksi nousu on nähtävissä 1990-<br />
luvulla (ks. kuva). Ilmiö on selitettävissä<br />
joillakin tekijöillä, vaikka läpikäyty<br />
julkaisumäärä onkin suhteellisen pieni.<br />
Ensinnäkin, kun yksi kunta on julkaissut<br />
paikallishistoriansa myös sen lähikunnat<br />
ovat käynnistäneet omat julkaisuhankkeensa.<br />
Toiseksi, 1920- ja 1930 -luvulla oli<br />
ilmeisesti tärkeä rakentaa kuvaa Suomesta<br />
itsenäisenä maana, jolla on oma historiansa<br />
myös paikallistasolla ja ehkäpä<br />
tämä maan sekä ihmisten kuvaaminen tuli<br />
konkreettisemmaksi paikallishistorioiden<br />
kautta. Julkaisut eivät olleet tarkoitettuja<br />
vain koulutetuille henkilöille ja sivistyneistölIe<br />
vaan ne olivat myös työkaluja<br />
tavallisten ihmisten valistamisessa (vrt.<br />
Jokipii 1968: 11). 1950-luvulla Suomi vaikuttaa<br />
taas rakentaneen Suomi-kuvaa<br />
sotavuosien sekä sotakorvaus ajan jäljiltä.<br />
Mahdollisesti myös monet ennen sotaa<br />
aloitetut hankkeet saatiin vietyä päätökseen<br />
vasta tänä aikana (vrt. Jokipii 1968:<br />
10). Kolmanneksi, esimerkiksi kuntien<br />
perustamiseen tai varhaisimpiin histo-<br />
38
Change language