22.01.2015 Views

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

paljon ole menetetty, virolaisen laitoksen<br />

kuvat kun laadusta päätellen oli painettu<br />

neuvostoajoilta peräisin olevilla koneilla.<br />

Kirjoittajat ovat opiskelleet arkeologiaa<br />

Suomessa. Siinä kun Göran Burenhultin<br />

yritys Pohjoismaiden esihistoriasta<br />

tukeutuu Kivikosken <strong>Suomen</strong> esihistorian<br />

englanninkieliseen käännökseen<br />

ovat Kriiskan ja Tvaurin tiedot pohjoisen<br />

naapurinsa esihistoriasta ajan tasalla,<br />

vaikka jokunen pikkuvirhe heidänkin<br />

tekstistään <strong>Suomen</strong> osalta löytyy.<br />

Viron talous ja kulttuuri on monin tavoin<br />

yrittänyt ottaa kiinni sitä etumatkaa mitä<br />

länsimaat Suomi mukaan lukien saavuttivat<br />

aikana, jolloin heidän maansa oli osa<br />

Neuvostoliittoa. Kansallisena tieteenä<br />

arkeologia on ilmeisesti saanut runsaasti<br />

varoja koska tieteellisiä julkaisuja ja<br />

korkeatasoisia sellaisia ilmestyy Virossa<br />

runsaasti. Eräältä virolaiselta tähtitieteilijäitä<br />

sain kuulla, että hänen alallaan on<br />

käynyt päinvastoin. Niinpä heidän esityksessään<br />

on ollut mahdollista saavuttaa<br />

oivallinen tasapaino deskriptiivisen<br />

osuuden eli aineistokuvausten ja tulkinnallisten<br />

aineksen välillä. Tulkinta on<br />

pääosin sosiaali- ja taloushistoriaa, joissa<br />

rautakauden osalta Virossa ollaan paljon<br />

pidemmällä kuin meillä.<br />

Sosiaali- ja taloushistorian vahvuuteen<br />

voi vaikuttaa neuvostoaikojen perinne.<br />

Marxilainen tutkimus vei huomion esineistä<br />

talouteen ja yhteiskuntaan, vaikka<br />

pakottikin tulkinnat yhteen muottiin.<br />

Pohjatyö on ollut tehtynä, kun muotista<br />

on voitu luopua. Toki Virosta tunnetaan<br />

mm. enemmän asuinpaikkoja ja peltoja<br />

kuin meiltä. Ehkä niitä on myös etsitty<br />

enemmän.<br />

Väestön alkuperään liittyviä kysymyksiä<br />

Suomessa on pitkään käyty keskustelua<br />

maahanmuutto- ja jatkuvuusteoriasta.<br />

Kirjoittajat kannattavat Viron suhteen<br />

jatkuvuusteoriaa, Viron kieli on syntynyt<br />

Viron alueella. Muutamia maahanmuuttoja<br />

he erottavat, mutta niissä saapunut<br />

väestö on sulautunut maan aikaisempaan<br />

väestöön.<br />

<strong>Suomen</strong> varhaisimman kivikauden<br />

jälkeisen asutuksen katsotaan kuuluvan<br />

Kundan kulttuuriin, jonka päälevinneisyysalue<br />

on nykyisen Viron alue. Kundan<br />

kulttuurin kirjoittajat katsovat perustuvan<br />

Swid<strong>ry</strong>n kulttuuriin ja Swid<strong>ry</strong>n<br />

puolestaan Brommeen ja Ahrensburgiin.<br />

Väestö olisi siten peräisin jääkauden<br />

kylmimmässä vaiheessa Koillis-Ranskassa<br />

asuneessa väestössä, ei Mustanmeren<br />

pohjoispuolelta.<br />

Neoliittinen kausi alkoi Virossa Narvan<br />

keramiikan myötä kulttuurilainana. Sitä<br />

<strong>seura</strong>a II-tyylivaiheen kampakeramiikka<br />

käyttänyt kulttuurivaihe, joka on<br />

yhteinen <strong>Suomen</strong> kanssa. Tämän kulttuurivaiheen<br />

kirjoittajat katsovat olevan<br />

sekä väestön siirtymisen että kulttuurivaikutuksen<br />

yhteistulosta innovaatiokeskuksen<br />

ollessa Karjala, jonne oli<br />

puolestaan tullut vaikutteita Volgan<br />

yläjuoksun alueelta. Kulttuurin he katsovat<br />

levittäytyneen Latviaan etelässä. Liettuasta<br />

on vain yksittäisiä ko. tyylivaiheen<br />

keramiikanpaloja. Etelärajasta voidaan<br />

olla eri mieltä. Äyräpää on selkeästi<br />

osoittanut että kampakeramiikan II-tyylin<br />

astioita löytyy Veikselin suuseudulta<br />

asti. Ainakin Kaliningradin alueen löydöt<br />

ovat kiistattomia.<br />

Myös nuorakeraamisen kulttuurin he<br />

katsovat tulleen maahanmuuttajien mu-<br />

47

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!