PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
(kuva 4). Taivuttelin rautalangasta kirjaimet<br />
+VL, jotka hitsasin kiinni säilää<br />
simuloivaan teräspalaan. Yhden merkin<br />
hitsaus tapahtui <strong>seura</strong>avasti: lämmitin<br />
teräspalan ensin taontalämpöiseksi eli<br />
noin 800 asteeseen. Tämän jälkeen asetin<br />
kylmän merkin tulevalle paikalleen kuuman<br />
teräspalan päälle ja ripotteiin päälle<br />
booraksia. Sitten lämmitin teräspalan<br />
merkkeineen hitsauslämpötilaan, joka<br />
oli tässä tapauksessa hieman yli 1000 0c.<br />
Kun lämpötila oli saavutettu, otin teräspalan<br />
ahjosta ja vasaroin merkin kiinni<br />
muutamalla ripeällä iskulla, . jolloin se<br />
upposi hieman teräspalaan ja leveni<br />
noin kaksinkertaiseksi. Lopuksi hioin ja<br />
etsasin palan pinnan laimealla hapolla<br />
saadakseni kirjaimen selkeämmin esiin.<br />
Edellä kuvatusta hitsaustekniikasta<br />
käytetään nimitystä ahjo- tai pajahitsaus,<br />
jossa lähes sulamispisteessä olevat<br />
pinnat liitetään toisiinsa vasaroimalla.<br />
Ahjohitsauksessa käytetään normaalisti<br />
nk. hitsausainetta, joka sulaa hitsattavan<br />
kohdan päälle. Näin hitsattavat pinnat<br />
eivät pääse hapettumaan ja hitsaus onnistuu.<br />
Jos hitsausainetta ei käytetä, lämmitetyt<br />
hitsauspinnat reagoivat ilman hapen<br />
kanssa, jolloin lämmitetyn raudan/<br />
teräksen pintakerros muuttuu ohueksi<br />
happeumaksi. Käytin valtaosassa kokeita<br />
hitsausaineena kidevedetäntä booraksia,<br />
joka toimii perinteisesti käytetyn hienon<br />
kvartsihiekan tavoin.<br />
Yllä kuvailtu menetelmä oli sama kuin<br />
Andresenin käyttämä. Ainoa muutos oli<br />
hitsauslämpötila: Andresen käytti 1200<br />
asteen lämpötilaa, kun taas itse käytin<br />
noin kaksisataa astetta alhaisempaa<br />
lämpötilaa. Säiläkirjoitus on normaalisti<br />
säilän ylimmän kolmanneksen kohdalla<br />
vastakkaisilla puolilla säilää. Jos lähes<br />
samoja kohtia lämmitetään 1200 asteen<br />
lämpötilaan toistuvasti jokaisen merkin<br />
kohdalla, hapettuvat ensin kiinnitetyt<br />
merkit osittain pois. Merkkeihin kun<br />
pitäisi jäädä vielä hionta- ja kiillotusvaraa<br />
niiden hitsauksen ja säilän muotoilun<br />
jälkeen. Toisaalta voisi olettaa, että<br />
korkeammassa hitsauslämpötilassa kirjaimet<br />
uppoavat syvemmälle kuin matalassa.<br />
Valmistamassani ensimmäisessä<br />
koepalassa merkit upposivat enimmillään<br />
noin puolen millimetrin syvyyteen.<br />
Seuraava vaihe oli sovittaa yllä kuvattu<br />
kiinnitystekniikka osaksi säilän valmistusprosessia,<br />
jonka kulku voi hieman<br />
vaihdella sepästä riippuen. Oma eniten<br />
käyttämäni työjärjestys on <strong>seura</strong>ava:<br />
aihion venyttäminen ja ohentaminen,<br />
kärjen muotoilu, ruodon olastaminen ja<br />
taonta, veriuran taonta tai hionta, viisteiden<br />
taonta, lämpökäsittelyt, hionta, sekä<br />
mahdollinen etsaus. Tähän prosessiin sovitettuna<br />
kirjoituksen voi kiinnittää joko<br />
ennen tai jälkeen veriuran valmistuksen.<br />
Teoriassa turvallisinta säilän palamis- ja<br />
hapettumisriskin minimoimiseksi olisi<br />
hitsata kirjoitus kiinni jo aihio on ennen<br />
mitään muita muotoiluja. Varmaa kuitenkin<br />
on, että valmiiseen eli hiottuun ja<br />
teroitettuun säilään kirjoitusta ei voi hitsata<br />
kiinni säilän siitä runsaasti kärsimättä<br />
hapettumisen vuoksi.<br />
Valmistin kokeissa yhteensä seitsemän<br />
säilää teksteineen. Säilien mitat sekä tekstien<br />
ja merkkien mallit olivat suoraan<br />
löydöistä. Vaihtelin kokeissa säilän valmistusprosessin<br />
vaihetta aina muotoonsa<br />
taotusta säilästä pelkkään aihioon. Muotoonsa<br />
taotussa säilässä oli taotut terän<br />
viisteet sekä veriura. Säilät eivät olleet<br />
löytöjen tavoin laminaatteja, vaan ne olivat<br />
homogeenista terästä, jonka hiilipitoisuus<br />
vaihteli 0,5-0,7 prosentin välillä.<br />
Kokeiden kannalta merkittävää oli se,<br />
että säilän pinnan hiilipitoisuus vastaa<br />
löytöjä. Säilän sisäisellä rakenteella ei ole<br />
merkitystä kirjoituksen kiinnitystekniikan<br />
kannalta.<br />
26
Change language