PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Muinaistutkija 3/2007<br />
Viikinkiaikaisten miekkojen säiläkirjoitusten<br />
valmistus kokeellisen arkeologian näkökulmasta<br />
Mikko Moilanen<br />
Johdanto<br />
Säiläkirjoitusmiekat on perinteisesti<br />
tulkittu viikinkiajan (n. 800-1050 jKr.)<br />
puolenvälin ilmiöksi. Todennäköisesti<br />
kehittyneet raudanvalmistustekniikat<br />
sekä aikaisempaa tehokkaampi malmivarojen<br />
hyödyntäminen johtivat kuvioteräksisten<br />
- eli arkikielellä damaskoitujen<br />
- miekkojen valmistustradition nopeaan<br />
hiipumiseen. Kuvioteräs ei kuitenkaan<br />
jäänyt kokonaan pois, vaan sitä<br />
käytettiin säilän pintaan kiinnitettyjen<br />
kirjoitusten ja merkkien materiaalina.<br />
Säilämerkkejä ja -kirjoituksia on monenlaisia:<br />
symbolisista risti- ja omegakuvioista<br />
sekä niiden erilaisista yhdistelmistä<br />
Raamatun lausahduksiin ja seppien<br />
nimiin. Viimeiseksi mainitut ovat<br />
yleisimpiä ja eniten tutkimuksissa huomioituja.<br />
Ylivertaisesti levinnein näistä<br />
näyttää olleen nimi ULFBERHT, joka on<br />
aikoinaan merkinnyt ehkä kokonaisen<br />
pajan nimeä, ottaen huomioon nimen<br />
esiintymisen säilissä yli kahdensadan<br />
vuoden ajan (esim. Oakeshott 2002:<br />
7-8). Toiseksi yleisin ja hieman edellistä<br />
myöhäisempi on nimi INGELRII. Yleisesti<br />
säiläkirjoitusmiekkojen alkuperä on<br />
liitetty frankkilaisalueiden aseverstaisiin<br />
(esim. Mtiller-Wille 1970: 82; Oakeshott<br />
1960: 142-143; Petersen 1919: 149).<br />
Kuvioteräksisten säiläkirjoitusten valmistukseen<br />
frankkilaisalueiden ulkopuolella<br />
viittaavat kirjoituksella ja<br />
merkeillä varustettujen miekkojen suuri<br />
lukumäärä, niiden laaja levinneisyys,<br />
sekä lukuisat erilaiset kirjoitusten variaatiot,<br />
symboliset merkit ja niiden erilaiset<br />
kombinaatiot. Voisi ajatella, että kirjoituksia<br />
on kopioitu merkkiverstaiden<br />
ulkopuolella halvempiin ja huonompiin<br />
säiliin menekin ja korkean hinnan takaamiseksi.<br />
Perinteinen näkemys kuitenkin<br />
on, että kirjoitus - kuten itse kuvioteräskin<br />
- on nähty niin vaikeana valmistaa,<br />
että vain frankkilaissepät ovat siihen<br />
kyenneet. Tosin viime aikoina tästä on<br />
esiintynyt epäilyjä, ja on jopa spekuloitu,<br />
että Skandinaviassa olisi hallittu kuvioteräksen<br />
valmistus (esim. Stalsberg 1994:<br />
187).<br />
Pro gradu -työssäni (Moilanen 2006)<br />
lähdin selvittämään kokeellisesti, kuinka<br />
kokonainen säiläkirjoitus on voitu<br />
valmistaa kokonaiseen miekkaan ja<br />
millaisin välinein. Pyrin testaamaan aikaisempia<br />
teorioita kirjoituksen kiinnittämisestä<br />
ja pohtimaan erilaisia valmistustekniikoita.<br />
Taustaltani olen saanut<br />
kisälliperiaatteella koulutusta sepäntöissä<br />
ja olen valmistanut pääasiassa harrastuspohjalta<br />
joitakin miekanteriä sekä<br />
useampia pienempiä teriä. Tässä artikkelissa<br />
esittelen lyhyesti opinnäytteessäni<br />
suorittamani koesarjan taustoineen ja tuloksineen.<br />
20
Change language