PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yhteenveto<br />
Paikallishistorioihin tutustuminen osoittautui<br />
antoisaksi, sillä havainnot menneisyyttä<br />
koskevien käsitysten muutoksista<br />
auttavat ymmärtämään paremmin myös<br />
historiallisten lähteiden tulkintoja. Tietyt<br />
käsitykset näyttävät säilyvän sellaisenaan<br />
vuosikymmenten läpi mutta toiset<br />
muuntuvat historiaprosessin muuttuessa.<br />
Jotkin paikallishistorian julkaisut<br />
tarjoavat lukijalleen kiehtovia tarinoita<br />
menneisyydestä toisten esittäessä suuria<br />
määriä yksityiskohtaista ja ehkä tärkeimmäksi<br />
sekä luotettavimmaksi suodatettua<br />
tie-toa. Paikallishistoriat voivat esitellä<br />
tavallisia ihmisiä ja heidän elämäänsä,<br />
mutta useammin ne tuntuvat nostavan<br />
esiin mm. taloudellisten tekijöiden listauksia<br />
ja kirjallisista lähteistä kerättyä<br />
materiaalia ilman laajempia tulkintoja.<br />
Listauksia täydennetään esittelemällä<br />
joitakin seutukunnan merkittäviä historiallisia<br />
henkilöitä ja heidän saavutuksiaan.<br />
Läpikäytyjen paikallishistorian julkaisujen<br />
perusteella on poimittavissa joitakin<br />
yksityiskohtia, jotka saattavat kuvastaa<br />
laajemminkin paikallishistorioiden monimuotoisuutta.<br />
Ensinnäkin, kirjoittajan<br />
omat henkilökohtaiset asenteet voivat<br />
heijastua julkaisussa joko kirjoitustyylin<br />
tai valittujen esiteltävien historiallisten<br />
tapahtumien kautta. Tämä on ilmeisesti<br />
tyypillisintä julkaisuille, joita ovat kirjoittaneet<br />
paikkakunnan historiasta kiinnostuneet<br />
koulutetut mutta eivät välttämättä<br />
historian alan ammattilaiset. Tähän <strong>ry</strong>hmään<br />
lukeutuvat mm. paikallisten varakkaiden<br />
tilojen omistajasukujen edustajat<br />
(esim. Born 1949). Toiseksi, vanhempien<br />
julkaisujen kirjoittajilla on joskus<br />
lämpimämpi ja koskettavampi sävy tavassaan<br />
käsitellä asioita, sillä he eivät ole<br />
niin korostetun objektiivisia tai orientoituneita<br />
jo tunnettujen faktojen käsittelyyn<br />
(esim. Rosen 1936). Tämä eroavaisuus<br />
voi luonnollisesti historiantutkimuksessa<br />
liittyä myös alan kehitykseen, mikä on<br />
tuonut esiin uusia tapoja ja konventioita<br />
historian kirjoittamisessa (vrt. Jokipii<br />
1968: 15; Tommila 1996: 21-22). Joissakin<br />
paikallishistorian julkaisuissa on kotiseutuhengen<br />
tuntua, mikä myös muuttaa<br />
kirjoittajan tyylin koskettavammaksi ja<br />
heijastuu tekstistä (esim. Ramsay 1924).<br />
Kotiseutuhenki ei kuitenkaan estä kirjoittajaa<br />
harjoittamaan vakavasti otettavaa<br />
keskustelua mutta voi jossain määrin<br />
rohkaista korostamaan alueen merkitystä<br />
menneisyydessä tai joidenkin paikallisten<br />
historiallisten henkilöiden mahtavuutta<br />
(esim. Antell & Cleve 1956). Useimmat<br />
paikallishistoriat esittävät lähteet laajalti<br />
ja pohjaavat keskustelunsa ja tulkintansa<br />
lähteiden hyvään analyysiin (esim. Kerkkonen<br />
1952, Ylikangas 1973). Julkaisujen<br />
tarkastelun perusteella onkin todettava,<br />
että eri aikoina julkaistujen teosten välillä<br />
on eroja, mutta että nämä erot liittynevät<br />
todennäköisimmin historiaprosessiin ja<br />
sen muutoksiin.<br />
Paikallishistoriat ovat kiinnostava historiallisten<br />
tietojen ja niihin perustuvien<br />
tulkintojen lähde henkilöille, jotka<br />
eivät ole itse historiantutkijoita mutta<br />
jotka tutkivat aihepiiriä, joka edellyttää<br />
myös historian tapahtumien jonkinlaista<br />
tuntemusta. Julkaisuja tutkimuksessa<br />
hyödyntävän kannattaa ottaa huomioon<br />
muutamia kriittisiä tekijöitä ja niiden<br />
taustalla vaikuttavia tärkeitä seikkoja.<br />
Ensinnäkin, alkuperäislähteistön<br />
tarkastelua sekundaarilähteen ja siinä<br />
esiteltyjen tulkintojen kontekstissa<br />
voidaan historioitsijoiden näkökulmasta<br />
kritisoida alkuperäislähteiden käsittelemättä<br />
jättämisenä. Primäärilähteen<br />
käsittely sekundäärilähteen kautta voikin<br />
aiheuttaa väärintulkinnan vaaran, mutta<br />
ei-historioitsijan käyttäessä historiallisia<br />
lähteitä väärintulkinnan vaara on joka<br />
41
Change language