PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sekä punamultahautojen että nuorakeraamisten<br />
hautojen parissa on viimeisimmän<br />
julkaisun myötä (Edgren 2006)<br />
jatkunut yli 50 vuotta. Edgrenin julkaisuissa<br />
on <strong>seura</strong>ttavissa hautatutkimuksessa<br />
eri vuosikymmenillä vaikuttaneet<br />
tutkimussuuntaukset, sillä hän on pitkän<br />
uransa aikana esittänyt niin kulttuurihistoriallisen<br />
suuntauksen, prosessualismin<br />
kuin postprosessualisminkin piiriin<br />
laskettavia tulkintoja (ks. Edgren 1966;<br />
1984; 1993; 2006). Tutkimusympäristöllä<br />
ja siinä vallitsevilla ajatusmalleilla on<br />
selkeästi suuri merkitys yksittäisen tutkijan<br />
ajatusten muotoutumiselle.<br />
Viittauksista päätellen lähes jokainen<br />
<strong>Suomen</strong> kivikauden hautatutkija nojaa<br />
Edgrenin luomaan vankkaan pohjatyöhön.<br />
Tämän pohjatyön myötä syntynyt<br />
käsite punamultahauta on iskostunut syvälle<br />
suomalaisen arkeologian termistöön,<br />
vaikka sen käytössä onkin ilmennyt<br />
ongelmia. Termin ongelmallisuudesta<br />
johtuen olen omassa kivikautisia hautauksia<br />
käsittelevässä Pro gradu -työssäni<br />
(Lappalainen 2007) päätynyt käyttämään<br />
termiä kivikautinen kuoppahautaus, joka<br />
pitää sisällään sekä punamullattomat<br />
hautarakenteet että nuorakeraamisen<br />
kulttuurin pariin ajoitetut hautaukset.<br />
Termistön lisäksi keskeinen ongelma<br />
<strong>Suomen</strong> kivikautisten hautausten tutkimuksessa<br />
läpi tutkimushistorian on ollut<br />
hautauksen tunnistaminen ja ajoittaminen.<br />
Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan<br />
tyypittelemällä ja lokeroimalla haudat<br />
rakenteellisten ja ajoituksellisten erojen<br />
avulla. Tyypittely ei kuitenkaan ole jättänyt<br />
tilaa yksilölle tai ajatukselle siitä, että<br />
hautauksissa saattaisi olla paikallista variaatiota.<br />
Esimerkiksi Taipalsaaren Vaaterannan<br />
tutkimusten myötä Suomeen<br />
on tullut käsite kivikautinen polttohautaus<br />
(Räty 1995; Katiskoski 2004). Vainajan<br />
ruumishautaus ei siis ole ollut ainoa tunnettu<br />
hautaustapa.<br />
1960-luvulta peräisin olevat tyypittelyt<br />
elävät voimakkaina hautatutkimuksen<br />
yleisesityksissä. Näissä teoksissa kivikauden<br />
hautaustavoissa tapahtuneet<br />
muutokset esitetään suoraviivaisesti<br />
yksinkertaisista, löydöttömistä mesoliittisista<br />
hautauksista rikaslöytöisiin kampakeraamisen<br />
ajan hautauksiin (Huurre<br />
1998; Purhonen 1998: 27 - 32; Halinen<br />
1999). Esityksissä nojataan usein mesolitikumin<br />
osalta Vantaan Jönsaksen kalmiston<br />
tutkimustuloksiin ja jätetään huomioitta<br />
Vantaan Kilterin kaltaiset hautaukset.<br />
Kilterin hautauksia ei voi kutsua<br />
rakenteeltaan yksinkertaisiksi, sillä niistä<br />
tunnetaan jäänteitä sekä arkkurakenteesta<br />
että hauta-antimista (ks. Väkeväinen<br />
1975).<br />
Tutkimustraditiossa elää myös vahvana<br />
ajatus, jonka mukaan punamultahautoja<br />
on tehty asuinpainanteisiin. Oili Räihä<br />
Iän analyysi Outokummun Sätöksestä<br />
on osoittanut, että Sätöksen asuinpainanteen<br />
alta esiin tulleet hautaukset ovat<br />
kuitenkin vanhempia kuin asuinpainanne<br />
(Räihälä 1996: 116). Viron neoliittisen<br />
hauta-aineiston kohdalla taas on todettu<br />
asuinpainanteiden hautarakenteiden sijoittuvan<br />
rakennuksen käytön loppuvaiheeseen<br />
(Kriiska & Tvauri 2007: 60),<br />
jolloin vainaja on ehkä haudattu käytöstä<br />
pois jääneeseen asumukseen. Tarkka<br />
kohteen sisäinen analyysi saattaisi tuoda<br />
myös <strong>Suomen</strong> aineistosta esiin vastaavia<br />
tuloksia.<br />
<strong>Suomen</strong> kivikauden hautatutkimuksessa<br />
jatkuvat edelleen samat ongelmat kuin<br />
aikaisemminkin; hautauksen määritteleminen<br />
hautaukseksi on yhtä ongelmallista<br />
kuin haudan ajoittaminen. Lisäksi uusi<br />
tutkimus on murentanut vanhoja tyypit-<br />
10
Change language