PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
loppuun asti. Kun urat olivat valmiit,<br />
muotoilin kirjaimet ja kuviot kuvioteräsvartaasta.<br />
Sitten iskin vartaanpalat kiinni<br />
ensin tekstipuolen kaikkiin uriin, minkä<br />
jälkeen koko tekstipuolen saattoi hitsata<br />
yhtenäiseksi vain kahdella hitsauslämmityksellä.<br />
Samoin menettelin kuviopuolen<br />
kanssa. Kirjaimet olivat kuitenkin<br />
jälleen liikkuneet hitsauslämmitysten aikana,<br />
joten osa niistä ei enää ollut niille<br />
tarkoitetuissa kuopissa. Kirjainvartaat<br />
olivat kuitenkin uponneet syvälle jättäen<br />
runsaasti hiontavaraa. Myöskin kirjainten<br />
kuviointi oli säännöllinen ja tyypillinen<br />
kierretylle kuvioteräsvartaalle. Kirjainvartaiden<br />
sovituksen tulisi kuitenkin<br />
olla huomattavasti yksityiskohtaisempi<br />
ja tarkempi, jotta voitaisiin välttyä kokeessa<br />
ilmenneistä tummista reunoista<br />
kirjainten ympärillä.<br />
Kokeiden perusteella näyttää siltä, että<br />
optimaalisin menetelmä nopeuden ja<br />
helppouden kannalta olisi juuri Andresenin<br />
käyttämä, missä kirjaimet hitsataan<br />
suoraan säilän pintaan kiinni. Kuitenkin<br />
kirjaimia tulisi saada syvemmälle hapettamatta<br />
säilää ja kirjaimia liikaa. Kirjoitus<br />
tulisi täten kiinnittää ennen viisteiden<br />
taontaa, ja korkeintaan puolivalmiiseen<br />
veriuraan. Kiinnitettäessä kirjaimia veri-<br />
ura syvenee entisestään, joten se ei saa<br />
olla täydessä syvyydessään ennen kirjailua.<br />
Myös säilän tulisi kokonaisuudessaan<br />
olla huomattavasti aiottua lopputulosta<br />
paksumpi ainakin tulevan kirjoituksen<br />
kohdalta. Hapettumista tulisi<br />
pyrkiä ehkäisemään lisäksi runsaalla hitsaus-aineen<br />
käytöllä sekä mahdollisesti<br />
useamman kirjaimen hitsaamisella yhdellä<br />
lämmityksellä. Oma vaikutuksensa<br />
voi olla myös iskuvoimalla: mitä kovemmin<br />
kirjainta isketään vasten säilää, sitä<br />
syvemmälle se uppoaa.<br />
Koesarjan tulos: menetelmien monimuotoisuus<br />
Koesarja antaa olettaa, että säiläkirjoituksia<br />
on saatettu valmistaa useilla eri<br />
menetelmillä. Jos tekijä on huolellinen<br />
ja kokenut, ei eri menetelmiä voi erottaa<br />
päällepäin toisistaan juuri lainkaan.<br />
Ainoa selkeä indikaattori käytetystä<br />
menetelmästä on kirjaimen uppoamissyvyys,<br />
joka luonnollisesti löytöjen tapauksessa<br />
vaatisi poikkileikkauksen kirjainvartaan<br />
kohdalta. Helpoin ja nopein<br />
menetelmä näyttäisi kuitenkin olevan<br />
viimeisessä kokeessa kuvattu tapa, jossa<br />
etukäteen kuvio teräksestä valmistetut<br />
kirjainvartaat hitsataan<br />
suoraan puolivalmiin, lopputulosta<br />
noin 1-2 mm paksumman<br />
säilän puolivalmiin<br />
veriuran pintaan (kuva 8).<br />
Jos käytetään hieman tar-<br />
Kuva 7. Kuvasarja kokeesta numero<br />
kuusi, jossa kirjaimet hitsattiin<br />
niille iskettyihin uriin: 1.<br />
talttamaisilla punsseleilla isketyt<br />
urat puolivalmiissa säilässä,<br />
2. kirjainvartaat aseteltuina<br />
uriin, 3. hitsatut ja etsatut kirjaimet<br />
valmiin säilän pinnalla.<br />
Kuvat: Mikko Moi-lanen.<br />
3D
Change language